Tutkimus: uusi menetelmä voi auttaa räätälöimään syöpähoitoja potilaskohtaisesti, nopeuttamaan lääkekehitystä, pienentämään kustannuksia ja vähentämään eläinkokeita – Juliana von Wendtin säätiö myönsi tutkimukselle apurahan

Väitöskirjatutkija Bassel Alsaed kehittää keinoa kasvattaa syöpä- ja immuunisoluista alusta, jonka avulla syöpähoitoja voidaan räätälöidä tehokkaasti kullekin potilaalle. Uusi innovaatio tarjoaisi mahdollisuuksia myös lääketeollisuudelle: se voisi korvata esikliinisen vaiheen kalliita ja aikaa vieviä eläinkokeita ja nopeuttaa siten uusien lääkkeiden kehittämistä. Juliana von Wendtin säätiö myönsi Alsaedille 11 000 euron tutkimusapurahan.

Väitöskirjatutkija Bassel Alsaed on tarttunut monin tavoin tärkeään aiheeseen. Tutkimuksessaan hän selvittää uutta keinoa ennakoida syöpähoitojen vastetta ja räätälöidä hoitoja tehokkaasti ja nopeasti potilaskohtaisesti. Tätä immuno-onkologian alaan kuuluvaa tutkimusta johtavat Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tohtorit Heidi Haikala ja Ilkka Ilonen.

”Tutkimuksessani tuotan potilaan kasvain- ja immuunisoluista mikrofluidisen sirun avulla eräänlaisen kopion potilaan syövästä”, Alsaed kertoo. ”Saamme hoitavalta taholta potilaan kasvain- ja verinäytteet, eristämme kasvainnäytteestä syöpäsoluja ja verinäytteestä immuunisoluja, ja lisäämme niitä mikrofluidiseen siruun. Sen jälkeen kohdistamme siihen eri lääkehoitoja, joko yksittäin tai yhdistelminä. Sitten seuraamme, miten potilaan syöpäsolut reagoivat eri lääkkeisiin, ja selvitämme siten tehokkaimman mahdollisen hoitovaihtoehdon.”

Lääketeollisuudelle uusi vaihtoehto kalliille, hitaille ja varsin epäluotettaville eläinkokeille

Eläinkokeita käytetään uusien lääkkeiden kehittämisessä laajasti ennen ihmisillä tehtäviä kliinisiä kokeita. Vuonna 2022 pelkästään Euroopassa eläinkokeissa käytettiin yli 6,5 miljoonaa eläintä.

”Eettisten näkökulmien lisäksi eläinkokeet ovat kalliita ja aikaa vieviä, ja yksittäisen lääkkeen kehittämiseen niiden avulla kuluu monesti yli neljä vuotta”, Alsaed kertoo. ”Runsaista eläinkokeista huolimatta ihmisillä tehtävissä kliinisissä tutkimuksissa ilmenee monesti yllättäviä sivuvaikutuksia, ja yli 90 % kehitettävistä lääkkeistä ei läpäise kliinisiä tutkimuksia.”

Yksi merkittävimmistä haasteista syöpälääkkeiden kehittämisessä onkin se, että koe-eläiminä käytettyjen jyrsijöiden fysiologia, erityisesti niiden immuunijärjestelmä, eroaa merkittävästi ihmisistä. ”Siksi lääkkeen tehoa ja myrkyllisyyttä ihmiskehossa on vaikea ennustaa luotettavasti testaamalla sitä jyrsijöillä”, Alsaed selittää.

Siksi on tarpeen pyrkiä kehittämään uusia vaihtoehtoja eläinkokeille. Nyt kehitteillä oleva “Organ-On-Chip” -alusta tuo uudenlaisia ratkaisumahdollisuuksia nykyisten esikliinisten menetelmien puutteille. Alustalle on haettu patenttia Suomessa.

Seuraavaksi edessä alustan validointi ja kliiniset tutkimukset

Seuraava vaihe on validoida alustan tarkkuutta kliinisillä tutkimuksilla. ”Aiomme toteuttaa retrospektiivisen kliinisen tutkimuksen, jossa potilaasta saaduille soluille annetaan samaa lääkehoitoa kuin itse potilaalle. Sen jälkeen vertaamme alustamme antamaa ennustetta lääkkeen tehosta siihen, miten se on todella vaikuttanut potilaaseen”, Alsaed kertoo.

Juliana von Wendtin säätiön tavoitteena on tukea tutkimusta, joka luo vaihtoehtoja eläinkokeille. ”Jos nyt kehitteillä oleva alusta onnistuu kliinisissä tutkimuksissa ennakoimaan lääkkeen tehoa, se voi olla paitsi läpimurto tieteellisesti, myös osoittaa, että eläinkokeet on mahdollista korvata esikliinisissä tutkimuksissa. Siksi säätiö haluaa tukea tutkimusta ja myöntää vuoden 2025 tutkimusapurahan Alsaedille ”, toteaa Juliana von Wendtin säätiön toimitusjohtaja Marianna Norring.

Lisätiedot

Väitöskirjatutkija Bassel Alsaed: bassel.alsaed@helsinki.fi

Juliana von Wendtin säätiön toimitusjohtaja Marianna Norring: jvws@jvws.org