Hyvinvointia tuotantoeläimille – parannuksia eläinsuojeluvalvontaan ja kivunlievitykseen
Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan kaksi opinnäytetyöpalkintoa.
Sofia Väärikkälä palkittiin väitöskirjatutkimuksestaan tuotantoeläintilojen valvonnasta ja Alexandra Nyrhilä lisensiaatintyöstä vasikoiden kivunlievityksestä.
Sofia Väärikkälä selvitti lakisääteistä eläinsuojeluvalvontaa tekevien virkaeläinlääkärien sekä tarkastusten kohteeksi joutuneiden nauta- ja sikatilallisten kokemuksia valvontakäynneistä. Eläinlääkärit kokevat valvonnan tärkeänä mutta raskaana, tuottajat tärkeänä mutta omalle tilalle osuessa tarpeettomana. Parannuksiksi Väärikkälä ehdottaa eläinlääkäreiden parityöskentelyä, selkeämpää viestintää tilallisille, valvontojen parempaa kohdentamista sekä toimivaa viranomaisyhteistyötä eläinlääkärien, poliisin ja sosiaali- ja terveystoimen välillä.
Nautatilojen yleisimpiä hyvinvointiongelmia olivat märät ja likaiset makuualustat ja ongelmat vasikoiden pidossa. Sikatiloilla virikkeiden riittämättömyys ja puutteet lääkintätietojen kirjaamisessa olivat yleisimpiä laiminlyöntejä. Erityyppisten tilojen välillä havaittiin eroja ongelmien yleisyydessä. Lähinnä vakavimmat laiminlyönnit etenivät oikeuteen asti, oikeusprosessit olivat hitaita ja tuomiot asteikkojen lievimmästä päästä. Eläinlääkäreiden asiantuntijaroolia tulisi vahvistaa. Eläinsuojelurikosten lähivuosien tuomioita on käsitelty YLEn MOT:n selvityksessä 4.4.2022 (https://yle.fi/uutiset/3-12360893).
Alexandra Nyrhilä puolestaan tutki eläinten kivunhoidossa yleisesti käytetyn tulehduskipulääkkeen, meloksikaamin, erilaisia antotapoja ja vaikutuksen kestoa pikkuvasikoilla. Vasikat tarvitsevat kivunlievitystä erityisesti nupoutusta seuraavan kivun hoitoon sekä vasikkaripulin ja hengitystietulehdusten hoitoon. Nyrhilä selvitti, että lääke voidaan antaa myös suun kautta pistoksen sijasta, ja vaikutus kestää pikkuvasikoilla kauemmin kuin vanhemmilla. Tulosten avulla kivunlievittäminen helpottuu ja tarkentuu.
Suomessa kasvatetaan nykyisin pääasiassa ulkomaisia nautarotuja, joille kasvaa luonnostaan sarvet, jos sarvien alkuja ei tuhota polttamalla. Nupoutus aiheuttaa vasikoille kolmannen asteen palovammat ja useita päiviä kestäviä särkyjä. Sarviin suhtautuminen on turvallisuus-, ja kulttuurikysymys. Syntyessään sarvettomia eli nupoja ovat esimerkiksi suomenkarjan lehmät. Suomenkarja on kuitenkin harvinaista, koska ulkomaiset rodut tuottavat enemmän maitoa. Suomenkarjan hyviä puolia kuten nupoutta ja terveyttä ei koeta yhtä tärkeäksi. Suomessa eli vuonna 2021 nautakarjaa kaikkiaan 844 100 yksilöä, joista vajaa prosentti oli suomenkarjaa.
Palkintojen suuruus oli 500€. Juliana von Wendtin säätiön opinnäytetyöpalkinto avataan vuosittain kaikkien alojen eläinaiheisille opiskelijatöille.
