Koe-eläimiä käytetään malleina, joille aiheutetaan keinotekoisesti ihmisen sairauksia. Tulokset ovat usein harhaanjohtavia, sillä lajien väliset fysiologiset erot ovat suuria. Eläinkokeiden perusteella turvallisiksi luultujen lääkkeiden käyttöönotto on johtanut jopa ihmishenkien menetyksiin.
Yhden terveysriskin muodostavat ympäristömme lukemattomat kemikaalit, torjunta-aineet, kosmetiikka ja teollisuuskemikaalit. Ennen kemikaalien käyttöönottoa niiden myrkyllisyys arvioidaan koe-eläimillä, mutta aineiden vaikutukset ihmiseen ja muuhun eliökuntaan jäävät arvailujen varaan.
Eläinkokeet nähdään usein tärkeänä osana lääketiedettä. Ne ovat kuitenkin vain yksi osa lääketieteellistä tutkimusta ja lääketiede on puolestaan vain yksi ase maailman terveysongelmia vastaan taisteltaessa. Maailmanlaajuisesti eläinkokeita paljon tärkeämpi keino ihmisten auttamiseksi olisi sairauksien ennaltaehkäisy esimerkiksi turvaamalla kaikille puhdas juomavesi ja parantamalla hygieniaa.
Mihin eläimiä käytetään?
Eläimiä käytetään ihmisten sairauksien tutkimiseen. Koe-eläimillä tutkitaan muun muassa psyykkisiä sairauksia, sydän- ja verisuonitauteja sekä syöpää. Maassamme ainoastaan pieni osa koe-eläimistä päätyy erilaisiin turvallisuustesteihin, esimerkiksi aineiden myrkyllisyystutkimuksiin. Opetukseen ja koulutukseen kuluu noin prosentti maamme koe-eläimistä. Yliopistot ovat suurimpia koe-eläinten käyttäjätahoja. Lisäksi eläinkokeita suoritetaan muun muassa lääkefirmojen laboratorioissa.
Muualla maailmalla eläimiä käytetään myös esimerkiksi kosmetiikan turvallisuuden testaukseen. Vaarana on, että eläinkokeiden määrä yhä lisääntyy, bioteknologian ja geenitekniikan tutkimuksen laajentuessa. Uudistuneesta lainsäädännöstä huolimatta kokeisiin käytettyjen eläinten määrissä ei näy vähentymisen merkkejä.
Tietoa koe-eläinten käytöstä
Tietoa koe-eläinten käytöstä ja määristä löytyy eläinkoelautakunnan (hankelupalautakunnan) sivuilta.
Eläinkokeille on vaihtoehtoja
Lue lisää vaihtoehtomenetelmistä.
