Pohjoismaiset tutkimuspalkinnot

Laboratoriotutkimuksessa käytetään yleisesti koe-eläimistä saatavia vasta-aineita. Maailmanlaajuisesti miljoonat eläimet kärsivät toistuvista immunisoinneista eli vasta-ainetuotannon käynnistämisestä ja veren keruusta. Lisäksi elämä tutkimuslaitoksessa ei tue eläinten hyvinvointia, ja suoranaisia väärinkäytöksiäkin on tullut ilmi koe-eläinlaitosten tarkastuksissa. Eläinten kannalta olisi tärkeää löytää vaihtoehto eläinperäiselle vasta-aineiden tuotannolle.

Palkinnonsaaja tohtori Alison Gray valistaa tutkijoita, viranomaisia ja yleisöä eläinperäisten vasta-aineiden korvaamisesta synteettisesti tuotetuilla vasta-aineilla. Käytännössä Grayn järjestö tuottaa ohjeita ja koulutusmateriaalia siitä, miten vasta-aineita voidaan tuottaa ilman eläimiä. Gray myös auttaa tutkijoita oikean vasta-aineen selvittämisessä. Sopiva vasta-aine voidaan usein tuottaa, yhdistellä tai valita ilman, että tarvitaan eläimiä.

EU-direktiivi vaatii käyttämään eläimettömiä tutkimusmenetelmiä, jos sellaisia on saatavilla. Valitettavan usein tutkijat ohittavat vaatimuksen liian kevyesti. Palkinnonsaajan uraauurtava työ helpottaa ei-eläinperäisen vasta-aineen löytämistä ja auttaa tutkijoita toimimaan eläinystävällisesti, sillä samalla säästetään myös lukemattomia eläimiä laitoselämältä ja kokeilta.

Grayllä on tutkinnot toksikologiasta Birminghamin yliopistosta ja biolääketieteen alalta Nottinghamin yliopistosta.  Hänen asiantuntemuksensa perustuu kokemukseen tutkijana ranskalaisissa yrityksissä. Tanskalaiset eläinjärjestöt Alternativfondet and Forsøgsdyrenes Værn ovat rahoittaneet Grayn työtä ja tuki on auttanut ei-eläinperäisen vasta-ainetuotannon tietokannan koostamisessa.

Tutkimuspalkinnon myönsivät pohjoismaiset eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä tukevat säätiöt: suomalainen Juliana von Wendtin säätiö, tanskalainen Alternativfondet ja ruotsalainen Forska utan djurförsök. Palkintosumma on suuruudeltaan 60 000 ruotsin kruunua. Palkintoa on myönnetty vuodesta 1995 lähtien.

Palkinto myönnettiin Professori Tuula Heinoselle

Koe-eläinten käyttö biolääketieteellisessä tutkimuksessa on yhä yleistä, vaikka eläinten kärsimyksen eettiset ongelmat ja eläinkokeissa saatujen tulosten heikko ennustavuus ihmisvaikutuksille tiedostetaankin. Professori Tuula Heinonen on urallaan paneutunut eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen. Hänen laboratoriossaan ei käytetä eläimiä, vaan niiden sijaan biolääketieteellistä tietoa tuotetaan ihmissoluviljelmiä tarkkailemalla.  

Tuula Heinonen luotsaa tällä hetkellä FICAM vaihtoehtomenetelmäkeskusta Tampereen yliopistossa. Keskuksen toiminta keskittyy validoitujen menetelmien kehittämiseen ja olemassa olevista tiedottamiseen liittyen regulatorisen toksikologian tutkimuksiin ja biolääketieteen perustutkimukseen. Keskuksen tavoitteena ei ole ainoastaan uusien innovaatioiden synnyttäminen vaan myös uusien tutkijapolvien kasvattaminen korvaavien menetelmien taitavaan hyödyntämiseen. Heinonen kertoo olevansa ylpeä keskuksen kansainvälisen tason saavutuksista eläinkokeettomien menetelmien kehitykseen. “Siirtyminen eläinkokeisiin nojautuvasta testauksesta eläinkokeettomaan tutkimukseen merkitsee valtavaa haastetta tiedeyhteisölle ja turvallisuudesta vastaaville viranomaisille“, Heinonen valottaa tulevaisuuden näkymää: tarvitaan uudistettu toimintatapa ja infrastruktuuri sisältäen uuden teknologian soluviljely-laboratorioita koe-eläintallien sijaan ja uudenlaista koulutusta ja osaamista riskien hallinnassa. Vain tällä tavoin vaihtoehtoisten menetelmien kehitys auttaa rikastuttamaan tiedettä, edistämään hyvinvointia ja vähentämään koe-eläinten tarvetta.

Heinonen väitteli vuonna 1982 mekanistisen toksikologian alalta ja hänet on nimitetty dosentiksi sekä Turun että Helsingin yliopistoissa. Urallaan Heinonen on toiminut tutkijana niin työterveyslaitoksessa kuin lääketeollisuudessakin. Nykyisin hänen verkostonsa ulottuvat tieteellisistä seuroista ja vaihtoehtomenetelmien käyttöä edistävistä kansainvälisistä järjestöistä viranomaistoimiin. Heinonen on EU:n PARERE-verkoston jäsen ja vaikuttaa kotimaassaan eläinkoeluvat myöntävässä lautakunnassa sekä koe-eläinten suojelun neuvottelukunnassa. Lisäksi hänellä on aktiivinen rooli tieteenalansa julkaisutoiminnassa.

Olen tavattoman iloinen huomionosoituksesta, sanoo Heinonen. Se mielestäni kertoo, että minä itse ja me FICAMissa olemme tehneet kansainvälisesti merkittävää työtä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien saralla. Tällä työllä on selvää kysyntää. Huomionosoitus ilman muuta kannustaa ja antaa voimia jatkaa työtämme. Palkinnon myöntävät kolme pohjoismaista säätiötä, jotka tukevat eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä. Palkinto on suuruudeltaan 60 000 ruotsin kruunua. Suomalainen Juliana von Wendtin säätiö, tanskalainen Alternativfondet ja ruotsalainen Forska utan djurförsök ovat jakaneet palkinnon jo 15 kertaa.

Tutkijatrio palkittiin eläinkokeettomista tutkimusmenetelmistä

Vuoden 2014 Pohjoismainen palkinto eläinkokeille vaihtoehtoisesta tutkimuksesta myönnettiin ruotsalaisille Christel Bergströmille, Maria Karlgrenille ja Pär Matssonille. He työskentelevät Uppsalan yliopistossa tuoden eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä lääkkeiden kehitystyöhön.

Tutkimusryhmä on solu- ja tietokonepohjaisesti selvittänyt mm. kuinka lääkkeet liikkuvat suolistossa, kuinka ne ohittavat sydämen, millaisia sivuvaikutuksia niillä voi olla ja onko olemassa riskiä yhteisvaikutuksesta muiden lääkkeiden kanssa. Tällä tavoin voidaan jo lääketutkimuksen aikaisessa vaiheessa lajitella pois sellaisia aineita, jotka eivät esimerkiksi tavoita kohdesolujaan tai eivät pilkkoudu riittävästi maksassa.

Pohjoismainen eläinkokeiden vaihtoehtoja edistävä tutkimuspalkinto on myönnetty Lundin yliopiston professorille Stina Oredssonille. Oredsson on keskittynyt tutkijanurallaan solujen ja solulinjojen tutkimiseen. Eläinkokeiden vähentämisessä Oredsson on kuitenkin tehnyt merkittävintä työtä kouluttajana: Oredsson on ohjannut lukuisia yliopisto-opiskelijoita solututkimuksen pariin eläinkokeiden sijasta. Stina Oredsson ja hänen tutkimusryhmänsä työskentelevät parhaillaan tutkimusprojektissa, jossa tarkoituksena on kehittää uusi hoitostrategia rintasyövälle. Ryhmä käyttää tutkimuksessaan rintasyöpäsoluja koe-eläinten sijaan.

Pohjoismainen tutkimuspalkinto eläinkokeiden vaihtoehdoille myönnettiin tanskalaiselle professorille Johnny T. Ottesenille, jonka erityisalana on ihmiskehon elintoimintojen matemaattinen mallinnus. Palkinnonsaaja työskentelee Roskilden yliopistossa Tanskassa.

Ottesen palkitaan ansioistaan virtuaalisen ihmiselimistön mallinnuksessa, jota hän on tutkimustyössään edistänyt erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan osalta. Mekaanisia, fysikaalisia ja biokemiallisia prosesseja mallintamalla on mahdollista saada uutta tietoa esimerkiksi sydäntautien, kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja stressin oireista ja hoitomuodoista. Ottesenin tutkimustulosten avulla voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti korvata koe-eläinten käyttöä esimerkiksi lääkkeiden kehitystyössä ja myrkyllisyyskokeissa.

Vielä tällä hetkellä ihmisten sairauksien tutkiminen pohjautuu voimakkaasti koe-eläinten käyttöön, mutta uusia tutkimusmenetelmiä kehittämällä voidaan koe-eläinten käyttöä vähentää tulevaisuudessa merkittävästi. Matemaattinen mallinnus on kansainvälisesti kasvava tutkimusala, jolla on paljon annettavaa lääketieteelle ja eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien lisäämiselle.

Tutkimuspalkinto kivun tutkimiseen eläinkokeille vaihtoehtoisin menetelmin

Lääkäri Nina Forss palkitaan työstään kivuntutkimuksen edistämiseksi. Eläinten kipuja osataan jo hoitaa ja eläinten kokemaan kipuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Eläinkokeissa eläinten kipua ei kuitenkaan pystytä poistamaan, jos kivun mekanismit tai kipulääkkeet ovat tutkimuksen kohteena. Tälläiseen koe-eläinten käyttöön on haastavaa löytää vaihtoehtoisia menetelmiä.

Pitkään jatkuvat tai kovat kivut ovat polttava ongelma niistä kärsiville potilaille, ja uutta ymmärrystä kivun olemuksesta tarvitaan. Perinteisesti kivun tutkimus on pohjautunut koe-eläinten käyttöön. Lääkäri Nina Forss on selvittänyt kivun salaisuuksia vapaaehtoisilla koehenkilöillä eläinkokeiden sijaan. Tutkimuksissaan hän on hyödyntänyt erilaisia aivokuvantamisen menetelmiä.

Kanien korvaaminen kosmetiikan testauksessa edistyy – Pohjoismainen  palkinto  solutestin  kehittäneelle tutkijalle

Miksi jotkut saippuat ja sampoot kirveltävät silmissä? Miten asiaa voi selvittää, ilman että kaniineja piinataan tiputtamalla niiden silmiin aineita? Kannattaa kysyä Anna Forsbyltä, joka on hermotoksikologian tutkija Tukholman yliopistossa. Hän on tehnyt useiden vuosien ajan työtä kehittääkseen menetelmän, jolla lievää silmä-ärsytystä voidaan tutkia solumalleilla elävien kanien sijasta.  Tästä työstään hän on  nyt saanut Pohjoismaisen palkinnon, jonka myöntävät vaihtoehtoisia menetelmiä tukevat säätiöt: Suomen Juliana von Wendtin Säätiö, Ruotsin SFUD ja Tanskan Alternativfondet.

Anna Forsbyn menetelmä saattaa tulla suureen tarpeeseen, kun EU:n kielto testata kosmetiikkaa eläinkokein astuu voimaan vuonna 2009.  Toisaalta EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö tulee vaatimaan miljoonien koe-eläinten käyttöä testauksessa. Tuhannet kemikaalit on tutkittava myös silmä-ärsytyksen varalta. Voimakkaan silmä-ärsytyksen ja -syöpymisen tutkimiseksi on jo olemassa vaihtoehtoja, mutta ei lievän ärsytyksen toteamiseksi.

Vaihtoehtojen kehittämiseen panostetaan nyt voimakkaasti, etenkin EU:ssa, ja se on erittäin ilahduttavaa, toteaa Anna Forsby. Vaihtoehtotutkimus on välttämätöntä ja se pitäisi priorisoida yhä voimakkaammin. Tavoitteena on, että menetelmämme korvaa ne erittäin tuskalliset kokeet, joita kaneilla toistaiseksi tehdään silmä-ärsytyksen arvioimiseksi. Käytämme hermosoluja, jotka kipua välittävänä solutyyppinä saattavat olla juuri vaihtoehtotesteistä puuttuva osanen. Lisäämällä kipureseptorin geenin olemme saaneet hermosolut “tunnistamaan” epäilyttäviä kemikaaleja. 

Diabetes-tutkimus ja akuutin myrkyllisyyden testaus ovat muita alueita, joilla Anna Forsby on oivaltanut hermosolujen merkityksen tutkimuksen laadun parantamisessa ja vaihtoehtomenetelmien täydentämisessä. Nuorten tutkijoiden opetuksen ja ohjauksen kautta hän lisäksi vie ansiokkaasti eteenpäin tietotaitoa solumallien käytössä.

Lisbeth Knudsen saa palkinnon pitkäaikaisesta omistautumisestaan vaihtoehtojen edistämiseen ja eläinkokeettomien menetelmien käyttöön tutkimusaloilla, joilla eläinkokeet ovat yleisiä. Hän on Tanskan edustaja EU:n vaihtoehtokeskus ECVAM:n (European Centre for the Validation of Alternative Methods) tieteellisessä neuvottelukunnassa.

Lisbeth Knudsen on äskettäin nimitetty kokeellisen toksikologian professoriksi Kööpenhaminan yliopistossa, painopisteenä eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittäminen. Yksi Lisbeth Knudsenin projekteista on istukkaperfuusiotestin kehittäminen. Testillä voidaan arvioida sikiön altistumista haitallisille aineille. Tutkimuksessa on käytetty keisarinleikkauksista äidin luvalla saatavia ihmisen istukoita. Näin sikiölle vaarallisista aineista saadaan luotettavampaa ja käyttökelpoisempaa tietoa kuin eläinkokeilla.

Omalla tutkimusalallaan Lisbeth Knudsen on nähnyt paljon vaivaa välttääkseen koe-eläinten käyttöä kysyen aina itseltään: “Kuinka voin saavuttaa tavoitteeni ilman koe-eläimiä, tinkimättä tieteellisestä laadusta?” Juliana von Wendtin Säätiö ja muut palkinnonjakajat kannustavat palkinnon myötä muitakin tutkijoita noudattamaan hänen esimerkkiään.

FT Tarja Toimela sai palkinnon tunnustuksena eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittämisestä in-vitro toksikologian alalla. Hän on tutkinut erityisesti ympäristömyrkkyjen vaikutusta aivoihin Tampereen Solututkimus keskuksessa. Tutkijana Toimela on tavoitellut tuloksia johdonmukaisesti solu- ja kudosviljelmämenetelmiä käyttäen.

Alumiini ja elohopea ovat saasteita jotka ovat levinneet elinympäristöömme. Nämä myrkyt vaikuttavat eritoten keskushermostoon tappaen aivosoluja, ja altistumisen seurauksena ihmiset voivat sairastua erilaisiin aivotoimintoihin vaikuttaviin sairauksiin. Yleensä aivot ovat turvassa myrkyiltä sillä veri-aivo este estää myrkkyjä pääsemästä aivoihin, mutta alumiini ja elohopea muodostavat poikkeuksen – ne pystyvät tunkeutumaan esteen läpi ja iskemään aivosoluihin. Solujen toimintoja voidaan hallita ja havainnoida soluviljelmissä tarkasti. Etenkin useasta solutyypistä koostuvat ihmissolumallit ovat arvokkaita tutkittaessa kemikaalien toksisuusvaikutuksia esimerkiksi REACH ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Palkinto luovutettiin 3.11. järjestetyn REACH seminaarin yhteydessä Helsingissä.

Palkinto eläinkokeettomalle tutkimukselle on jaettu tänä vuonna Adrian ja Karina Smithille. Pohjoismainen palkinto on tunnustus eläinystävällisten tutkimusmenetelmien kehitystyöstä.

Palkitut Hra ja Rva Smith ovat perustaneet NORINA-tietopankin internetiin. Englanninkielinen tietopankki esittelee muun muassa anatomian ja fysiologian opetuksessa hyödyllisiä videoita, CD-ROMeja, tekohiiriä ja muita keksintöjä, jotka korvaavat elävien eläinten käyttöä.