Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan vuoden 2023 opinnäytetyöpalkinnon.
Kati Tuomola palkittiin väitöskirjatutkimuksestaan, jossa selvitettiin hevosten suuvaurioita. Säätiö on ollut rahoittamassa kyseistä tutkimusta vuonna 2019 myönnetyllä Eläinten avuksi –apurahalla. Ansioitunut tutkimus on ollut uraauurtava avaus kiinnittää huomiota kuolainten käytön aiheuttamiin suuvaurioihin.
Väitöskirjatyössä tutkittiin 261 ravihevosen ja 208 kenttäratsun suun etuosa kilpailun jälkeen ja kirjattiin käytetyt kuolaimet. Mustelmia tai haavoja oli 84 %:lla ravihevosista ja 52 %:lla kenttäratsuista kuolaimen vaikutusalueella. Ravihevosista 20 %:lla ja kenttäratsuista 4 %:lla oli vakavia (useita, isoja tai syviä) haavoja. Hammasloman vaurioita oli enemmän suorilla kuolaimilla kuin nivelkuolaimilla.
Tutkimus on herättänyt laajaa mediahuomiota, jonka ansiosta tärkeä aihe on saanut näkyvyyttä. Aiheen uraauurtavuus ja tärkeys ovat perusteena palkinnon myöntämiselle. Palkittu tutkimus lisäsi tietoisuutta kuolainten vaikutuksista ja hevosten hyvinvoinnista. Se antoi eväitä hevosharrastuksen kehittämiselle eläinystävällisempään suuntaan.
ELT Kati Tuomola, kati.tuomola@helsinki.fi Säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring, jvws@jvws.org, p. 050-3246923
Hyvinvointia tuotantoeläimille – parannuksia eläinsuojeluvalvontaan ja kivunlievitykseen
Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan kaksi opinnäytetyöpalkintoa.
Sofia Väärikkälä
Sofia Väärikkälä palkittiin väitöskirjatutkimuksestaan tuotantoeläintilojen valvonnasta ja Alexandra Nyrhilä lisensiaatintyöstä vasikoiden kivunlievityksestä.
Sofia Väärikkälä selvitti lakisääteistä eläinsuojeluvalvontaa tekevien virkaeläinlääkärien sekä tarkastusten kohteeksi joutuneiden nauta- ja sikatilallisten kokemuksia valvontakäynneistä. Eläinlääkärit kokevat valvonnan tärkeänä mutta raskaana, tuottajat tärkeänä mutta omalle tilalle osuessa tarpeettomana. Parannuksiksi Väärikkälä ehdottaa eläinlääkäreiden parityöskentelyä, selkeämpää viestintää tilallisille, valvontojen parempaa kohdentamista sekä toimivaa viranomaisyhteistyötä eläinlääkärien, poliisin ja sosiaali- ja terveystoimen välillä.
Nautatilojen yleisimpiä hyvinvointiongelmia olivat märät ja likaiset makuualustat ja ongelmat vasikoiden pidossa. Sikatiloilla virikkeiden riittämättömyys ja puutteet lääkintätietojen kirjaamisessa olivat yleisimpiä laiminlyöntejä. Erityyppisten tilojen välillä havaittiin eroja ongelmien yleisyydessä. Lähinnä vakavimmat laiminlyönnit etenivät oikeuteen asti, oikeusprosessit olivat hitaita ja tuomiot asteikkojen lievimmästä päästä. Eläinlääkäreiden asiantuntijaroolia tulisi vahvistaa. Eläinsuojelurikosten lähivuosien tuomioita on käsitelty YLEn MOT:n selvityksessä 4.4.2022 (https://yle.fi/uutiset/3-12360893).
Alexandra Nyrhilä puolestaan tutki eläinten kivunhoidossa yleisesti käytetyn tulehduskipulääkkeen, meloksikaamin, erilaisia antotapoja ja vaikutuksen kestoa pikkuvasikoilla. Vasikat tarvitsevat kivunlievitystä erityisesti nupoutusta seuraavan kivun hoitoon sekä vasikkaripulin ja hengitystietulehdusten hoitoon. Nyrhilä selvitti, että lääke voidaan antaa myös suun kautta pistoksen sijasta, ja vaikutus kestää pikkuvasikoilla kauemmin kuin vanhemmilla. Tulosten avulla kivunlievittäminen helpottuu ja tarkentuu.
Suomessa kasvatetaan nykyisin pääasiassa ulkomaisia nautarotuja, joille kasvaa luonnostaan sarvet, jos sarvien alkuja ei tuhota polttamalla. Nupoutus aiheuttaa vasikoille kolmannen asteen palovammat ja useita päiviä kestäviä särkyjä. Sarviin suhtautuminen on turvallisuus-, ja kulttuurikysymys. Syntyessään sarvettomia eli nupoja ovat esimerkiksi suomenkarjan lehmät. Suomenkarja on kuitenkin harvinaista, koska ulkomaiset rodut tuottavat enemmän maitoa. Suomenkarjan hyviä puolia kuten nupoutta ja terveyttä ei koeta yhtä tärkeäksi. Suomessa eli vuonna 2021 nautakarjaa kaikkiaan 844 100 yksilöä, joista vajaa prosentti oli suomenkarjaa.
Palkintojen suuruus oli 500€. Juliana von Wendtin säätiön opinnäytetyöpalkinto avataan vuosittain kaikkien alojen eläinaiheisille opiskelijatöille.
Lisätietoja: Sofia Väärikkälä, sofia.vaarikkala@helsinki.fi, p. 041-5445824 Alexandra Nyrhilä, alexandra.nyrhila@helsinki.fi, p. 050-4333808 Säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring, jvws@jvws.org, p. 050-3246923
Juliana von Wendtin säätiön (JvWS) tarkoitus on edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämistä. Säätiön päätehtävä on myöntää apurahoja tutkijoille, jotka työskentelevät vaihtoehtomenetelmien kehittämisen parissa. Lisäksi säätiö tiedottaa, antaa lausuntoja ja toimii asiantuntijana eläinkokeiden vaihtoehtoihin liittyvissä asioissa. Säätiö tukee myös tuotantoeläinten elämänlaatua edistäviä hankkeita sekä palkitsee eläinaiheisia opinnäytetöitä.
Säätiön hallitus etsii vahvistuksekseen uusia jäseniä. Hakijalta odotetaan kiinnostusta eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien edistämiseen sekä säätiön perustoimintaa hyödyttävää asiantuntemusta. Erityisesti toivotaan osaamista lakiasioissa (mm. testamentit) tai sijoittamisessa (asunnot, rahastot). Viestintätaidoista arvostetaan näyttöjä verkkosivu-uudistusten rakentamisessa, tiedottamisessa ja sosiaalisessa mediassa vaikuttamisesta. Molekyylibiologinen, farmakologinen, eläinlääketieteellinen tai vastaava tausta ovat myös eduksi säätiössä toimimisessa.
Hallituksen jäsenet ovat vastuussa säätiön toiminnasta. Jäsenen on aktiivisesti otettava osaa säätiön asioiden hoitamiseen sekä osallistuttava hallituksen kokouksiin noin kuusi kertaa vuodessa Helsingissä. Hallituksen jäsenille ei makseta korvauksia säätiön tehtävien hoitamisesta.
Vapaamuotoiset, perustellut hakemukset (max. 1 s.) voi osoittaa 3.12.2021 mennessä sähköpostitse osoitteeseen jvws at jvws.org. Lisätietoja saa sähköpostilla tai soittamalla säätiöön p. 050-3246923. Hakijoihin ollaan yhteydessä viimeistään helmikuussa 2022.
Juliana von Wendtin säätiön opinnäytetyöpalkinnon voitti Venla Ristola eläinoikeuksia käsittelevällä notaaritutkimuksellaan. Palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa ja se on suuruudeltaan 500 euroa. Ristola opiskelee Turun yliopistossa oikeustiedettä.
Tutkimuksen nimi on Onko eläimillä oikeuksia? ja siinä pohditaan oikeusteoreettiselta kannalta eläinten moraalisia oikeuksia, oikeussubjektiuden mahdollisuutta ja eläinten mahdollisia perusoikeuksia.
Tutkimus on eläinten hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen, sillä sen mukaan eläimellä voisi olla itsenäisiä, ihmisen intresseistä riippumattomia juridisia oikeuksia. Tutkimuksen mukaan oikeudellista käsitteistöä on uudistettava eläinten todellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Oikeusteoreettisessa keskustelussa eläinten oikeuksista esteeksi on noussut perinteinen käsitys oikeussubjektiudesta. Tutkimuksen mukaan oikeus ole muuttumaton ja valmiiksi muotoiltu kokonaisuus, joten oikeudellisten käsitteiden tarkentaminen tai uudelleenmuodostus on mahdollista, jolloin myös oikeussubjektiuden nykyistä käsitettä voidaan tarkastella kriittisesti.
Tutkimuksessa ehdotetaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi perusoikeuksien myöntämistä eläimille. Eläinten perusoikeudet voisivat toteutuessaan muuttaa esimerkiksi ruokateollisuuden rakennetta ja sitä, millaisia kokeita eläimillä voi tehdä ja millä perusteilla. Eläinten perusoikeuksien toteutumisen myötä eläinten ja ihmisten oikeuksia arvioitaisiin suhteellisuusperiaatteen avulla toistensa kanssa, jolloin eläinten oikeudet eivät jokaisessa tilanteessa olisi syrjäytettävissä esimerkiksi ihmisen elinkeinovapauden vuoksi.
Eläinlähtöisten oikeuksien toteutuminen edellyttäisi yhteiskunnallista ja lainsäädännöllistä mullistusta. Nähtäväksi jää, voiko yhteiskunta olla vielä valmis eläinten oikeuksille, vaikka se oikeusteoreettisesti olisikin mahdollista.
