Vuoden 2019 eläinten avuksi –apuraha myönnettiin kilpahevosten hyvinvoinnin tutkimukseen

Eläinten avuksi –apuraha myönnettiin kilpahevosten hyvinvoinnin tutkimukseen

Eläinten hyvinvoinnin tutkimukseen suunnattu apuraha myönnettiin tänä vuonna hevosten kuolainten aiheuttamien vammojen selvitykseen. Apurahan myöntäjä on Juliana von Wendtin säätiö – tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita.

Eläinlääkäri Kati Tuomolan hankkeelle myönnettiin 2000 euron tuki. Tuomola valmistelee eläinlääketieteellistä väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa.

Tuomola on selvittänyt ravihevosten suuvaurioita. Hevosen suussa olevia vammoja ei useinkaan pysty ulkoapäin huomaamaan. Vasta suun avaamalla paljastuvat kuolainten jättämät ruhjeet. Hevosen kokemusta ajossa ja ratsastuksessa ei vielä ymmärretä riittävästi, eikä myöskään erilaisten kuolainten terveysvaikutuksia tunneta. Hankkeen edetessä seurataan myös ratsuhevosten kuolainvaurioita kenttäratsastuskilpailujen yhteydessä.

Hevosia pidetään luotettuina ystävinä ja arvokkaina urheiluvälineinä. Hevosen suuhun laitettavat kuolaimet ovat yleinen keino hallita isokokoista eläintä. Tuomolan tutkimus on antanut ensimmäisiä viitteitä kuolainten kivuliaista vaikutuksista. Tutkimuksen avulla ohjastajat ja valmentajat voisivat valita sopivan kuolaimen ja oppia käyttämään niitä hevosta vahingoittamatta.

Kuolaimiin liittyvät vauriot ovat hevosten hyvinvointia vaarantava tekijä. Hevosilla kilpaillaan rahapalkinnoista ja ravihevoset ovat mukana vedonlyönnissä. Tietämys vaurioista on tärkeää, jotta niitä voitaisiin ennaltaehkäistä ja parantaa kilpailevien hevosten hyvinvointia.

 

Lisätietoja ja kuvia:
toiminnanjohtaja Marianna Norring, Juliana von Wendtin säätiö, p: 050 3246923 (jvws@jvws.org)

Kati Tuomola (kati.tuomola@helsinki.fi)

Vuoden 2016 Eläinten avuksi apurahat

Vuoden 2016 Eläinten avuksi apurahat

Maatalouden eläinten auttamiseksi suunnattu apuraha myönnettiin hyvinvointisikalan suunnittelutyöhön ja vasikoiden nupoutuskivun hoitotutkimukseen.

Eläinlääkäri Jaana Pehkosen ryhmälle myönnettiin 1400 euron tuki Tanskan hyvinvointisikaloihin suuntautuvalle opintomatkalle. Sikalan rakentaminen on kallista ja tuotannon tulevaisuus epävarmaa, erityisesti jos sikalan toimintaa halutaan suunnitella hyvinvointikylki edellä. Pehkosen ja sikatuottajan ryhmän tarkoituksena on matkustaa Tanskaan hakemaan oppia ja ideoita ainutlaatuisen hyvinvointisikalansa suunnittelemiseksi. Tavoitteena on löytää toimivat ratkaisut sikojen ulkoiluun ja onnistua vastaamaan niiden lajityypillisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin.

Nupoutus on yleinen toimenpide, joka ilman asianmukaista kivunlievitystä aiheuttaa vasikoille voimakasta kipua. Nupoutus tarkoittaa pikkuvasikoiden sarvenaiheiden tuhoamista niin, ettei lehmälle kasva aikuisena sarvia. Eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen ja eläinlääkäri Kati Salla saivat 4000 euron apurahan nupoutuskipututkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, voisiko meloksikaami-kipulääkettä antaa turvallisesti vasikoille nupoutuskivun jälkihoitoon. Lääke olisi helppo antaa suun kautta vasikoille ja sitä voitaisiin annostella, kunnes kaikki kivut olisivat poissa.

Vuoden 2012 Eläinten avuksi -apurahat

Eläinlääkäri Pikka Jokelainen sai 500 euron suuruisen apurahan toksoplasmoositutkimuksestaan tiedottamiseen. Jokelainen valmistelee väitöskirjaa toksoplasmaloisen epidemiologiasta Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Toksoplasma on alkueläin, joka tarttuu sekä eläimiin että ihmisiin. Valtaosa tartunnoista on lieväoireisia, mutta toksoplasmatartunta voi pahimmillaan aiheuttaa vakavan, jopa henkeäuhkaavan sairauden. Tartuntoja on onneksi mahdollista ehkäistä.

Vuoden 2007 Eläinten avuksi -apurahat

Eläinten hyvinvointia edistävään tutkimukseen saivat tukea nautojen käyttäytymistä sekä laumanvartijakoirien hyödyntämistä tutkivat opiskelijat.
Leena Tuomisto (900e) valmistelee lisensiaatin työtään Kuopion yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarjoaa uutta tietoa lihanautojen hyvinvoinnista ja lajityypillisestä käyttäytymisestä pihattokasvatuksessa sekä ulkotarhoissa.
Suvi Niskanen (900e) tutkii vasikoiden sosiaalisia suhteita Helsingin yliopistossa. Tulosten mukaan laumassa kasvatetut vasikat muodostavat jo varhain kiinteitä sosiaalisia suhteita, jotka vähentävät eläinten välistä aggressiivisuutta myös myöhemmin.
Teet Otstavel (200e) tutkii laumanvartijakoirien käyttöä kotieläinten suojelemiseksi susilta sekä arvioi työkäytön vaikutusta koirien hyvinvointiin. Tutkimus tehdään Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Vuoden 2004 Eläinten avuksi -apurahat

Juliana von Wendtin Säätiö jakoi ISAE 2004 -kongressin yhteydessä  itäeurooppalaisille tutkijoille matka-apurahoja.

Mahdollistamalla nuorten tutkijoiden osallistumisen suureen kansainväliseen soveltavan etologian kongressiin, Säätiö toivoo lisäävänsä kotieläinten hyvinvointitietämystä ja -tutkimusta Itä-Euroopan maissa.

Matka-apurahan saivat venäläiset Irene Mastjugina ja Eugenia Chikurova, joilla molemmilla oli posteri esitykset kongressissa. Mastjugina on tutkinut hamsterien sosiaalista käyttäytymistä ja Chikurova on perehtynyt biisonien aggressiiviseen käyttäytymiseen.