Vuoden 2023 Eläinten avuksi -apuraha tuo kivunlievitystä kastroitaville porsaille

Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt apurahan sikojen kastraatiokivun vähentämiseksi. Karjuporsaat kastroidaan Suomessa, sillä joidenkin täysikasvuisten karjujen rasva haisee kuumennettaessa. Viime vuonna Suomessa kastroitiin lähes miljoona porsasta.

Porsaiden kastraatiossa kivespussien iho viilletään auki ja siemennuorat katkaistaan, jotta kivekset voidaan poistaa. Erittäin kivuliaan toimenpiteen suorittaa sikalan hoitaja tajuissaan oleville porsaille ilman kipulääkitystä.

Uuden eläinten hyvinvointilain myötä tulehduskipulääkkeen anto kastraation jälkeisten kipujen vähentämiseksi muuttuu pakolliseksi vuoden 2024 alusta. Paikallispuudutteen käyttö tulee pakolliseksi vuonna 2027. Veitsellä kastrointi loppuu vuoteen 2034.

Apurahansaaja, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkija Ann-Helena Hokkanen, kuuluu työryhmään, joka selvittää kastroitaville porsaille vähiten kärsimystä aiheuttavia kiinnipitotapoja. Hanke julkaisee Kastraatio-oppaan ja opetusmateriaalia paikallispuudutteen oikeasta käytöstä. Juliana von Wendtin säätiö tukee hanketta 3000 euron apurahalla.

Lisätietoja ja kuvia:

Ann-Helena Hokkanen, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, Helsingin yliopisto, ann-helena.hokkanen at helsinki.fi

Vuoden 2021 Eläinten avuksi -apuraha

Apuraha vastuullisempaan ruuantuotantoon — uusi sovellus lisää porsaiden ja tuottajien hyvinvointia

Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt apurahan porsaiden hännänpurentaa vähentävän sovelluksen kehitystyöhön. Eläinten Avuksi -apuraha myönnetään hankkeelle, joka edistää tuotantoeläinten terveyttä ja mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Hännänpurenta on sioilla yleinen stressireaktio esimerkiksi ruokinnassa, sikalan ilmastoinnissa tai virikkeissä ilmeneviin puutteisiin. Useimmissa maissa hännänpurentaa estetään katkaisemalla porsaiden hännät, mikä ei poista eläinten hyvinvointiongelmaa eikä sen syitä. Suomessa sikojen häntien typistäminen on ollut kiellettyä vuodesta 2003. Vuonna 2019 havaittiin, että tuolloin tutkituista 14 433 teurastetusta suomalaisesta siasta joka toisen häntää oli purtu (Valros et al., Front. Vet. Sci., 16 July 2020).

Hännänpurenta aiheuttaa puremisen kohteeksi joutuville sioille antibioottihoitoa vaativia tulehduksia, jotka olisi voitu ennaltaehkäistä eläinten kasvatusolosuhteita parantamalla. Antibioottien maailmanlaajuinen tarpeeton ja liiallinen käyttö niin tuotantoeläimillä kuin ihmisillä synnyttää antibiooteille vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia, jotka ovat yksi vakavimpia ihmiskuntaa lähivuosikymmeninä kohtaavia uhkia. Suomessa antibiootteja käytetään eläintaloudessa moneen muuhun maahan verrattuna vähän ja harkitusti.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kehitetään professori Anna Valrosin johdolla suomalaisten sikatilojen käyttöön sovellusta, joka helpottaa hännänpurennan merkkien tunnistamista ja seuraamista sikaloissa paikan päällä. SAPARO-sovelluksen avulla tuottaja löytää oman kasvattamonsa riskitekijät ja voi laatia toimenpidesuunnitelman olosuhteiden parantamiseksi. SAPAROa kehitetään Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella lihasikaloiden käyttöön. Juliana von Wendtin säätiön tuella sovelluksesta muokataan välikasvattamoiden olosuhteisiin sopiva versio. Porsaat elävät välikasvattamoissa vieroituksen jälkeisen, lihasikalaan siirtoa edeltävän ajan. Tuottajat saavat SAPARON käyttöönsä ilmaiseksi. Apuraha oli 2700 euroa.

Vuoden 2019 Eläinten avuksi -apuraha

Eläinten avuksi –apuraha kilpahevosten hyvinvoinnin tutkimukseen

Eläinten hyvinvoinnin tutkimukseen suunnattu apuraha myönnettiin hevosten kuolainten aiheuttamien vammojen selvitykseen. Eläinlääkäri Kati Tuomolan hankkeelle myönnettiin 2000 euron tuki. Tuomola valmistelee eläinlääketieteellistä väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa.

Tuomola on selvittänyt ravihevosten suuvaurioita. Hevosen suussa olevia vammoja ei useinkaan pysty ulkoapäin huomaamaan. Vasta suun avaamalla paljastuvat kuolainten jättämät ruhjeet. Hevosen kokemusta ajossa ja ratsastuksessa ei vielä ymmärretä riittävästi, eikä myöskään erilaisten kuolainten terveysvaikutuksia tunneta. Hankkeen edetessä seurataan myös ratsuhevosten kuolainvaurioita kenttäratsastuskilpailujen yhteydessä.

Hevosia pidetään luotettuina ystävinä ja arvokkaina urheiluvälineinä. Hevosen suuhun laitettavat kuolaimet ovat yleinen keino hallita isokokoista eläintä. Tuomolan tutkimus on antanut ensimmäisiä viitteitä kuolainten kivuliaista vaikutuksista. Tutkimuksen avulla ohjastajat ja valmentajat voisivat valita sopivan kuolaimen ja oppia käyttämään niitä hevosta vahingoittamatta.

Kuolaimiin liittyvät vauriot ovat hevosten hyvinvointia vaarantava tekijä. Hevosilla kilpaillaan rahapalkinnoista ja ravihevoset ovat mukana vedonlyönnissä. Tietämys vaurioista on tärkeää, jotta niitä voitaisiin ennaltaehkäistä ja parantaa kilpailevien hevosten hyvinvointia.

Vuoden 2016 Eläinten avuksi -apuraha

Vasikoiden kivunlievitystutkimus ja hyvinvointisikalan suunnitteluhanke menestyivät Eläinten avuksi -apurahan jaossa

Maatalouden eläinten auttamiseksi suunnattu apuraha myönnettiin hyvinvointisikalan suunnittelutyöhön ja vasikoiden nupoutuskivun hoitotutkimukseen.

Eläinlääkäri Jaana Pehkosen ryhmälle myönnettiin 1400 euron tuki Tanskan hyvinvointisikaloihin suuntautuvalle opintomatkalle. Sikalan rakentaminen on kallista ja tuotannon tulevaisuus epävarmaa, erityisesti jos sikalan toimintaa halutaan suunnitella hyvinvointikylki edellä. Pehkosen ja sikatuottajan ryhmän tarkoituksena on matkustaa Tanskaan hakemaan oppia ja ideoita ainutlaatuisen hyvinvointisikalansa suunnittelemiseksi. Tavoitteena on löytää toimivat ratkaisut sikojen ulkoiluun ja onnistua vastaamaan niiden lajityypillisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin.

Nupoutus on yleinen toimenpide, joka ilman asianmukaista kivunlievitystä aiheuttaa vasikoille voimakasta kipua. Nupoutus tarkoittaa pikkuvasikoiden sarvenaiheiden tuhoamista niin, ettei lehmälle kasva aikuisena sarvia. Eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen ja eläinlääkäri Kati Salla saivat 4000 euron apurahan nupoutuskipututkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, voisiko meloksikaami-kipulääkettä antaa turvallisesti vasikoille nupoutuskivun jälkihoitoon. Lääke olisi helppo antaa suun kautta vasikoille ja sitä voitaisiin annostella, kunnes kaikki kivut olisivat poissa.

Vuoden 2012 Eläinten avuksi -apuraha

ELL Pikka Jokelainen sai 500 euron suuruisen apurahan toksoplasmoositutkimuksestaan tiedottamiseen. Toksoplasma on alkueläin, joka tarttuu sekä eläimiin että ihmisiin. Valtaosa tartunnoista on lieväoireisia, mutta toksoplasmatartunta voi pahimmillaan aiheuttaa vakavan, jopa henkeäuhkaavan sairauden. Tartuntoja on onneksi mahdollista ehkäistä.  Jokelainen valmistelee väitöskirjaa toksoplasmaloisen epidemiologiasta Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Vuoden 2007 Eläinten avuksi -apuraha

Tukea saivat nautojen käyttäytymistä sekä laumanvartijakoirien hyödyntämistä tutkivat opiskelijat. Leena Tuomisto (900e) valmistelee lisensiaatin työtään Kuopion yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarjoaa uutta tietoa lihanautojen hyvinvoinnista ja lajityypillisestä käyttäytymisestä pihattokasvatuksessa sekä ulkotarhoissa. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että laidun elinympäristönä vaikuttaa positiivisesti sonnien hyvinvointiin. Tutkimus auttaa ymmärtämään miten nautojen kasvattaminen kylmissä olosuhteissa vaikuttaa niiden hyvinvointiin.

Suvi Niskanen (900e) tutkii vasikoiden sosiaalisia suhteita. Tulosten mukaan laumassa kasvatetut vasikat muodostavat jo varhain kiinteitä sosiaalisia suhteita, jotka vähentävät eläinten välistä aggressiivisuutta myös myöhemmin. Tutkimus esitellään Norjassa pidettävässä pohjoismaisessa soveltavan etologian tutkijakokouksessa. Niskanen valmistuu biologiksi Helsingin yliopistosta.

Teet Otstavel (200e) tutkii laumanvartijakoirien käyttöä Suomessa kotieläinten suojelemiseksi susilta sekä arvioi työkäytön vaikutusta koirien hyvinvointiin. Tutkimus saattaa tarjota uuden ratkaisumahdollisuuden susien ja kotieläinten rinnakkaiseloon petotiheydeltään merkittävillä alueilla. Otstavel tekee tutkimustaan Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.