Author: admin

Juliana von Wendtin säätiön opinnäytetyöpalkinnon on voittanut oikeustieteen opiskelija Venla Mathlein erinomaisella ja ajankohtaisella maisterintutkielmallaan. Mathlein arvioi oikeustieteen maisterintutkielmassaan eläinperäisten elintarvikkeiden mainonnassa käytettäviä harhaanjohtavia väitteitä. Tutkielma on hyväksytty Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Valinnassaan Juliana von Wendtin säätiön hallitus painotti opinnäytetyön laadukkuuden lisäksi sen merkitystä eläimille sekä aiheen ajankohtaisuutta. Nykymuotoisessa ruoan tehotuotannossa eläinten olot ovat usein erittäin huonot. Kuluttajan on silti vaikeaa saada riittävästi tietoa eläinten tilanteesta tehdäkseen informoituja kulutusvalintoja.

Opinnäytetyössä tarkastellaan, miten kuluttajan oikeus saada tietoa tuotteiden valmistusmenetelmistä toteutuu eläinperäisten elintarvikkeiden markkinoinnissa. Tutkielma on kuluttajansuoja- ja eläinoikeudellinen. Venla Mathlein arvioi eläinperäisten tuotteiden markkinointia koskevaa lainsäädäntöä suhteessa kuluttajien käsityksiin, ja peilaa sitä myös luonnontieteelliseen ja oikeustieteelliseen tietoon tuotantoeläinten hyvinvoinnin toteutumisesta.

Tutkielmassa osoitetaan, että eläinperäisten ruoka-aineiden markkinointi ei kuvasta eläinten todellisuutta. Kuluttajan oikeus saada tietoa eläinten kohtelusta ei aina toteudu lain edellyttämällä tavalla. Markkinoinnissa muun muassa ylikorostetaan eläintuotannon eettisyyttä kutsumalla eläimiä ”vapaiksi”, minkä Mathlein katsoo johtavan kuluttajia harhaan. Eläin tuntevana olentona häivytetään mainonnan taustalle, ja kuluttajan huomio kiinnitetään esimerkiksi tuotteen makuun, kotimaisuuteen tai pienyrittäjyyteen. Oikea tieto tuotannossa käytettävien eläinten olosuhteista voisi kuitenkin tutkimusten perusteella saada kuluttajat harkitsemaan valintojaan, mikä vähentäisi eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Parempi tietoisuus eläinten kohtelusta voisi välittyä edelleen poliittiseen päätöksentekoon, ja vaikuttaa näin lopulta myös eläimiä suojelevaan lainsäädäntöön.

Mathlein oppi aikoinaan kuluttajansuojaa käsittelevällä kurssilla, että harhaanjohtava markkinointi on lailla kiellettyä. Hän ihmetteleekin, miksi eläinperäisiä tuotteita voidaan tästä huolimatta markkinoida kuluttajaa harhauttavasti. Mathlein aikoo jatkaa aiheen tutkimista väitöskirjatyössään.

Lisätietoja:

Venla Mathlein, venla.h.mathlein@utu.fi
Pro gradu –tutkielma: ”Tältä maistuu vapaus!” – Hyvinvointipesu ja kuluttajan tiedonsaantioikeuden toteutuminen eläinperäisten elintarvikkeiden markkinoinnissa

Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan vuoden 2023 opinnäytetyöpalkinnon.

Kati Tuomola palkittiin väitöskirjatutkimuksestaan, jossa selvitettiin hevosten suuvaurioita. Säätiö on ollut rahoittamassa kyseistä tutkimusta vuonna 2019 myönnetyllä Eläinten avuksi –apurahalla. Ansioitunut tutkimus on ollut uraauurtava avaus kiinnittää huomiota kuolainten käytön aiheuttamiin suuvaurioihin.

Väitöskirjatyössä tutkittiin 261 ravihevosen ja 208 kenttäratsun suun etuosa kilpailun jälkeen ja kirjattiin käytetyt kuolaimet. Mustelmia tai haavoja oli 84 %:lla ravihevosista ja 52 %:lla kenttäratsuista kuolaimen vaikutusalueella. Ravihevosista 20 %:lla ja kenttäratsuista 4 %:lla oli vakavia (useita, isoja tai syviä) haavoja. Hammasloman vaurioita oli enemmän suorilla kuolaimilla kuin nivelkuolaimilla.

Tutkimus on herättänyt laajaa mediahuomiota, jonka ansiosta tärkeä aihe on saanut näkyvyyttä. Aiheen uraauurtavuus ja tärkeys ovat perusteena palkinnon myöntämiselle. Palkittu tutkimus lisäsi tietoisuutta kuolainten vaikutuksista ja hevosten hyvinvoinnista. Se antoi eväitä hevosharrastuksen kehittämiselle eläinystävällisempään suuntaan.

Hyvinvointia tuotantoeläimille – parannuksia eläinsuojeluvalvontaan ja kivunlievitykseen

Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan kaksi opinnäytetyöpalkintoa.

Sofia Väärikkälä palkittiin väitöskirjatutkimuksestaan tuotantoeläintilojen valvonnasta ja Alexandra Nyrhilä lisensiaatintyöstä vasikoiden kivunlievityksestä.

Sofia Väärikkälä selvitti lakisääteistä eläinsuojeluvalvontaa tekevien virkaeläinlääkärien sekä tarkastusten kohteeksi joutuneiden nauta- ja sikatilallisten kokemuksia valvontakäynneistä. Eläinlääkärit kokevat valvonnan tärkeänä mutta raskaana, tuottajat tärkeänä mutta omalle tilalle osuessa tarpeettomana. Parannuksiksi Väärikkälä ehdottaa eläinlääkäreiden parityöskentelyä, selkeämpää viestintää tilallisille, valvontojen parempaa kohdentamista sekä toimivaa viranomaisyhteistyötä eläinlääkärien, poliisin ja sosiaali- ja terveystoimen välillä.

Nautatilojen yleisimpiä hyvinvointiongelmia olivat märät ja likaiset makuualustat ja ongelmat vasikoiden pidossa. Sikatiloilla virikkeiden riittämättömyys ja puutteet lääkintätietojen kirjaamisessa olivat yleisimpiä laiminlyöntejä. Erityyppisten tilojen välillä havaittiin eroja ongelmien yleisyydessä. Lähinnä vakavimmat laiminlyönnit etenivät oikeuteen asti, oikeusprosessit olivat hitaita ja tuomiot asteikkojen lievimmästä päästä. Eläinlääkäreiden asiantuntijaroolia tulisi vahvistaa. Eläinsuojelurikosten lähivuosien tuomioita on käsitelty YLEn MOT:n selvityksessä 4.4.2022 (https://yle.fi/uutiset/3-12360893).

Alexandra Nyrhilä puolestaan tutki eläinten kivunhoidossa yleisesti käytetyn tulehduskipulääkkeen, meloksikaamin, erilaisia antotapoja ja vaikutuksen kestoa pikkuvasikoilla. Vasikat tarvitsevat kivunlievitystä erityisesti nupoutusta seuraavan kivun hoitoon sekä vasikkaripulin ja hengitystietulehdusten hoitoon. Nyrhilä selvitti, että lääke voidaan antaa myös suun kautta pistoksen sijasta, ja vaikutus kestää pikkuvasikoilla kauemmin kuin vanhemmilla. Tulosten avulla kivunlievittäminen helpottuu ja tarkentuu.

Suomessa kasvatetaan nykyisin pääasiassa ulkomaisia nautarotuja, joille kasvaa luonnostaan sarvet, jos sarvien alkuja ei tuhota polttamalla. Nupoutus aiheuttaa vasikoille kolmannen asteen palovammat ja useita päiviä kestäviä särkyjä. Sarviin suhtautuminen on turvallisuus-, ja kulttuurikysymys. Syntyessään sarvettomia eli nupoja ovat esimerkiksi suomenkarjan lehmät. Suomenkarja on kuitenkin harvinaista, koska ulkomaiset rodut tuottavat enemmän maitoa. Suomenkarjan hyviä puolia kuten nupoutta ja terveyttä ei koeta yhtä tärkeäksi. Suomessa eli vuonna 2021 nautakarjaa kaikkiaan 844 100 yksilöä, joista vajaa prosentti oli suomenkarjaa.

Palkintojen suuruus oli 500€. Juliana von Wendtin säätiön opinnäytetyöpalkinto avataan vuosittain kaikkien alojen eläinaiheisille opiskelijatöille.