Opinnäytetyöpalkinto 2022

Hyvinvointia tuotantoeläimille – parannuksia eläinsuojeluvalvontaan ja kivunlievitykseen

Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan kaksi opinnäytetyöpalkintoa.

Sofia Väärikkälä

Sofia Väärikkälä palkittiin väitöskirjatutkimuksestaan tuotantoeläintilojen valvonnasta ja Alexandra Nyrhilä lisensiaatintyöstä vasikoiden kivunlievityksestä.

Sofia Väärikkälä selvitti lakisääteistä eläinsuojeluvalvontaa tekevien virkaeläinlääkärien sekä tarkastusten kohteeksi joutuneiden nauta- ja sikatilallisten kokemuksia valvontakäynneistä. Eläinlääkärit kokevat valvonnan tärkeänä mutta raskaana, tuottajat tärkeänä mutta omalle tilalle osuessa tarpeettomana. Parannuksiksi Väärikkälä ehdottaa eläinlääkäreiden parityöskentelyä, selkeämpää viestintää tilallisille, valvontojen parempaa kohdentamista sekä toimivaa viranomaisyhteistyötä eläinlääkärien, poliisin ja sosiaali- ja terveystoimen välillä.

Nautatilojen yleisimpiä hyvinvointiongelmia olivat märät ja likaiset makuualustat ja ongelmat vasikoiden pidossa. Sikatiloilla virikkeiden riittämättömyys ja puutteet lääkintätietojen kirjaamisessa olivat yleisimpiä laiminlyöntejä. Erityyppisten tilojen välillä havaittiin eroja ongelmien yleisyydessä. Lähinnä vakavimmat laiminlyönnit etenivät oikeuteen asti, oikeusprosessit olivat hitaita ja tuomiot asteikkojen lievimmästä päästä. Eläinlääkäreiden asiantuntijaroolia tulisi vahvistaa. Eläinsuojelurikosten lähivuosien tuomioita on käsitelty YLEn MOT:n selvityksessä 4.4.2022 (https://yle.fi/uutiset/3-12360893).

Alexandra Nyrhilä puolestaan tutki eläinten kivunhoidossa yleisesti käytetyn tulehduskipulääkkeen, meloksikaamin, erilaisia antotapoja ja vaikutuksen kestoa pikkuvasikoilla. Vasikat tarvitsevat kivunlievitystä erityisesti nupoutusta seuraavan kivun hoitoon sekä vasikkaripulin ja hengitystietulehdusten hoitoon. Nyrhilä selvitti, että lääke voidaan antaa myös suun kautta pistoksen sijasta, ja vaikutus kestää pikkuvasikoilla kauemmin kuin vanhemmilla. Tulosten avulla kivunlievittäminen helpottuu ja tarkentuu.

Suomessa kasvatetaan nykyisin pääasiassa ulkomaisia nautarotuja, joille kasvaa luonnostaan sarvet, jos sarvien alkuja ei tuhota polttamalla. Nupoutus aiheuttaa vasikoille kolmannen asteen palovammat ja useita päiviä kestäviä särkyjä. Sarviin suhtautuminen on turvallisuus-, ja kulttuurikysymys. Syntyessään sarvettomia eli nupoja ovat esimerkiksi suomenkarjan lehmät. Suomenkarja on kuitenkin harvinaista, koska ulkomaiset rodut tuottavat enemmän maitoa. Suomenkarjan hyviä puolia kuten nupoutta ja terveyttä ei koeta yhtä tärkeäksi. Suomessa eli vuonna 2021 nautakarjaa kaikkiaan 844 100 yksilöä, joista vajaa prosentti oli suomenkarjaa.

Palkintojen suuruus oli 500€. Juliana von Wendtin säätiön opinnäytetyöpalkinto avataan vuosittain kaikkien alojen eläinaiheisille opiskelijatöille.

Lisätietoja:
Sofia Väärikkälä, sofia.vaarikkala@helsinki.fi, p. 041-5445824
Alexandra Nyrhilä, alexandra.nyrhila@helsinki.fi, p. 050-4333808
Säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring, jvws@jvws.org, p. 050-3246923

Vuoden 2022 apuraha tehokkaampien lääkkeiden kehitykseen

Tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä eläinkokeita edistyneemmillä menetelmillä

Uudet lääkkeet testataan koe-eläimillä ennen ihmisillä tehtäviä kokeita. Kuitenkin vain alle 10 % eläinkokeet läpäisseistä lääkeaineista läpäisee myös ihmiskokeet ja hyväksytään lääkekäyttöön. Suurin osa eläimille sopivista lääkeaineista ei siis ole ihmisille tehokkaita tai turvallisia. Sen lisäksi, että lääkeainetestien tulosten sovellettavuus ihmiseen on ongelmallista, eläinkokeet, ovat eettisesti ongelmallisia, kalliita ja hitaita. EU- ja valtiotasolla tutkimusta ohjataan edistyneempien menetelmien käyttöönottoon.

Tampereen yliopiston tutkija Maria Koivisto on kehittänyt väitöskirjatyössään eläinkokeetonta menetelmää, jolla voidaan testata lääkeaineiden haittavaikutuksia ihmisen sydämen toimintaan. Sykkivä ihmisen sydänkudosmalli jäljittelee aikuisen sydänkudosta verisuonistoineen. Hankkeessa kehitettiin myös kudosmallin sydänsolujen sykintävoiman mittaukseen soveltuva pietsosähköinen anturi, jolla voidaan testata lääkeaineiden vaikutuksia sydänkudoksen sykintävoimaan.

Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita on myöntänyt DI Maria Koivistolle 10 000 € sekä Tampereen yliopiston maisteriopiskelija Ella Lampelalle 4500 € apurahan.

Lampela selvittää soluviljelmissä yleisesti käytettävien vasikan ja hevosen seerumien korvaamista ei-eläinperäisillä vaihtoehdoilla. Lampelan vertailevan tutkimuksen tavoitteena on mahdollistaa erityisesti ihmisen lihassolumallin kasvattaminen ilman eläinperäisiä elatusaineita.

Suomessa käytettiin 332 224 selkärankaista eläintä tieteellisessä tutkimuksessa vuonna 2020. Näistä 119 986 eläimelle tehtiin kipua aiheuttavia toimenpiteitä. 212 258 käytettiin muilla tavoin, esimerkiksi kudosten keräämiseksi eläimistä, joille ei tehty muita toimenpiteitä ennen lopettamista. Maailmassa käytettiin arviolta vähintään 192 miljoonaa koe-eläintä jo vuonna 2015. Globaalien eläinkoemarkkinoiden arvo oli noin 10 miljardia dollaria vuonna 2019. Vaihtoehtoisten menetelmien markkina-arvo oli noin miljardi dollaria, mutta kasvuennuste suurempi kuin eläinkoemarkkinoilla.

Lampela tutkimustyössään

Lisätietoja

Tutkija Maria Koivisto, maria.koivisto@tuni.fi

Tutkija Ella Lampela, ella.lampela@tuni.fi

Säätiö etsii uusia hallituksen jäseniä

Juliana von Wendtin säätiön (JvWS) tarkoitus on edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämistä. Säätiön päätehtävä on myöntää apurahoja tutkijoille, jotka työskentelevät vaihtoehtomenetelmien kehittämisen parissa. Lisäksi säätiö tiedottaa, antaa lausuntoja ja toimii asiantuntijana eläinkokeiden vaihtoehtoihin liittyvissä asioissa. Säätiö tukee myös tuotantoeläinten elämänlaatua edistäviä hankkeita sekä palkitsee eläinaiheisia opinnäytetöitä.

Säätiön hallitus etsii vahvistuksekseen uusia jäseniä. Hakijalta odotetaan kiinnostusta eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien edistämiseen sekä säätiön perustoimintaa hyödyttävää asiantuntemusta. Erityisesti toivotaan osaamista lakiasioissa (mm. testamentit) tai sijoittamisessa (asunnot, rahastot). Viestintätaidoista arvostetaan näyttöjä verkkosivu-uudistusten rakentamisessa, tiedottamisessa ja sosiaalisessa mediassa vaikuttamisesta. Molekyylibiologinen, farmakologinen, eläinlääketieteellinen tai vastaava tausta ovat myös eduksi säätiössä toimimisessa.

Hallituksen jäsenet ovat vastuussa säätiön toiminnasta. Jäsenen on aktiivisesti otettava osaa säätiön asioiden hoitamiseen sekä osallistuttava hallituksen kokouksiin noin kuusi kertaa vuodessa Helsingissä. Hallituksen jäsenille ei makseta korvauksia säätiön tehtävien hoitamisesta.

Vapaamuotoiset, perustellut hakemukset (max. 1 s.) voi osoittaa 3.12.2021 mennessä sähköpostitse osoitteeseen jvws at jvws.org. Lisätietoja saa sähköpostilla tai soittamalla säätiöön p. 050-3246923. Hakijoihin ollaan yhteydessä viimeistään helmikuussa 2022.

Vastuullisempaa ruoantuotantoa – uusi sovellus lisää porsaiden ja tuottajien hyvinvointia

Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt apurahan porsaiden hännänpurentaa vähentävän sovelluksen kehitystyöhön. Eläinten Avuksi -apuraha myönnetään hankkeelle, joka edistää tuotantoeläinten terveyttä ja mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Hännänpurenta on sioilla yleinen stressireaktio esimerkiksi ruokinnassa, sikalan ilmastoinnissa tai virikkeissä ilmeneviin puutteisiin. Useimmissa maissa hännänpurentaa estetään katkaisemalla porsaiden hännät, mikä ei poista eläinten hyvinvointiongelmaa eikä sen syitä. Suomessa sikojen häntien typistäminen on ollut kiellettyä vuodesta 2003. Vuonna 2019 havaittiin, että tuolloin tutkituista 14 433 teurastetusta suomalaisesta siasta joka toisen häntää oli purtu (Valros et al., Front. Vet. Sci., 16 July 2020).

Hännänpurenta aiheuttaa puremisen kohteeksi joutuville sioille antibioottihoitoa vaativia tulehduksia, jotka olisi voitu ennaltaehkäistä eläinten kasvatusolosuhteita parantamalla. Antibioottien maailmanlaajuinen tarpeeton ja liiallinen käyttö niin tuotantoeläimillä kuin ihmisillä synnyttää antibiooteille vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia, jotka ovat yksi vakavimpia ihmiskuntaa lähivuosikymmeninä kohtaavia uhkia. Suomessa antibiootteja käytetään eläintaloudessa moneen muuhun maahan verrattuna vähän ja harkitusti.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kehitetään professori Anna Valrosin johdolla suomalaisten sikatilojen käyttöön sovellusta, joka helpottaa hännänpurennan merkkien tunnistamista ja seuraamista sikaloissa paikan päällä. SAPARO-sovelluksen avulla tuottaja löytää oman kasvattamonsa riskitekijät ja voi laatia toimenpidesuunnitelman olosuhteiden parantamiseksi. SAPAROa kehitetään Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella lihasikaloiden käyttöön. Juliana von Wendtin säätiön tuella sovelluksesta muokataan välikasvattamoiden olosuhteisiin sopiva versio. Porsaat elävät välikasvattamoissa vieroituksen jälkeisen, lihasikalaan siirtoa edeltävän ajan. Tuottajat saavat SAPARON käyttöönsä ilmaiseksi. Apuraha oli 2700 euroa.

Lisätietoja:

prof. Anna Valros, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta,

anna.valros at helsinki.fi

Marianna Norring, Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja

050 3246923 

Vuoden 2021 apuraha eläinystävällisten vasta-aineiden tutkimukselle

Hanna Vuorenpää

Juliana von Wendtin säätiö perustettiin 50 vuotta sitten edistämään eläinkokeita korvaavien tutkimusmenetelmien kehitystä ja käyttöä ihmisten ja eläinten yhteiseksi hyväksi. Säätiö on myöntänyt juhla-apurahan solubiologian tohtori Hanna Vuorenpäälle eläinystävällisten vasta-aineiden tutkimukseen ja niiden valmistusmenetelmän tunnettavuuden lisäämiseen. Eläinystävällisen valmistustekniikan kehittäjä palkittiin Nobelin palkinnolla vuonna 2018.

Maailman vasta-ainemarkkinoiden arvo oli 109 miljardia euroa vuonna 2020. Yksistään Euroopassa käytettiin jo ennen koronapandemian alkua miljoona elävää eläintä vuosittain vasta-aineiden tuotannossa. Koronavirustutkimus moninkertaistaa vasta-aineiden tarpeen. Eläinten käyttö ei kuitenkaan ole välttämätöntä tai tieteellisesti perusteltua: vaihtoehtoisilla menetelmillä valmistetut vasta-aineet ovat eläinperäisiä tarkempia ja luotettavampia. EU ohjaa jäsenvaltioita siirtymään ilman eläimiä tuotettaviin vasta-aineisiin.

Hanna Vuorenpää

Vasta-aineita tarvitaan sairauksien diagnostiikan ja hoidon lisäksi perustutkimuksessa. Vuorenpää työskentelee Tampereen yliopiston huippuyksikössä, joka kehittää edistynyttä monikudosmallia lääketieteelliseen tutkimukseen. Apurahalla toteutettava tutkimus mahdollistaa eläinystävällisten vasta-aineiden käyttöönoton tutkimuskeskuksessa. Tulokset julkaistaan myös maailmanlaajuisesti kaikkien tutkijoiden vapaasti saataville. Apuraha oli suuruudeltaan 14 000 euroa.

Lisätietoja:
Tutkija Hanna Vuorenpää, Tampereen yliopisto
hanna.vuorenpaa@tuni.fi p. 040 190 4105

https://www.tuni.fi/fi/hanna-vuorenpaa

Vuoden 2020 apuraha hermosoluvaurioiden eläinkokeettomaan tutkimukseen

Laura Honkamäki sai Juliana von Wendtin säätiön apurahan kolmiulotteisen hermosolumallin luomiseen aksonivaurioiden tutkimiseksi.

Rappeuttavat neurologiset sairaudet ja aivoja tai selkäydintä vaurioittavat onnettomuudet koskettavat monia potilaita. Näiden sairauksien eläinkoemallinnus tuottaa aivo- tai selkäydin vaurion, aistien menetystä tai halvaantumista useimmiten hiirille tai rotille.

Eläinkokeet eivät vastaa täysin ihmiskehon mekanismeja ja eläinten käyttäminen on kallista. Vaurioiden solumallinnus auttaa ymmärtämään, miten näitä sairauksia voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa.

Tässä tutkimuksessa käytetään ihmisperäisiä kantasoluista erilaistettuja hermosoluja. Hermokudoksen aksonit eli viejähaarakkeet muodostavat samaan suuntaan kulkevia kimppuja. Hankkeessa pyritään kehittämään menetelmiä, joilla ohjataan solujen kasvua kolmiulotteisessa tukirakenteessa. Tutkimuksissa selvitetään nanokuitujen sähkökehruun, 3D biotulostuksen, sähkökentän tai laseriin perustuvan fotolitografian mahdollisuuksia aksonimallinnuksessa. Tutkimus on monitieteinen yhdistelmä biologiaa ja insinööritieteitä.

DI Laura Honkamäen väitöskirjatyö valmistuu Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Apuraha on 12 000 euron suuruinen.

Opinnäytetyöpalkinto 2020 eläinoikeuksille

Juliana von Wendtin säätiön opinnäytetyöpalkinnon voitti Venla Ristola eläinoikeuksia käsittelevällä notaaritutkimuksellaan. Palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa ja se on suuruudeltaan 500 euroa. Ristola opiskelee Turun yliopistossa oikeustiedettä.

Tutkimuksen nimi on Onko eläimillä oikeuksia? ja siinä pohditaan oikeusteoreettiselta kannalta eläinten moraalisia oikeuksia, oikeussubjektiuden mahdollisuutta ja eläinten mahdollisia perusoikeuksia.

Tutkimus on eläinten hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen, sillä sen mukaan eläimellä voisi olla itsenäisiä, ihmisen intresseistä riippumattomia juridisia oikeuksia. Tutkimuksen mukaan oikeudellista käsitteistöä on uudistettava eläinten todellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Oikeusteoreettisessa keskustelussa eläinten oikeuksista esteeksi on noussut perinteinen käsitys oikeussubjektiudesta. Tutkimuksen mukaan oikeus ole muuttumaton ja valmiiksi muotoiltu kokonaisuus, joten oikeudellisten käsitteiden tarkentaminen tai uudelleenmuodostus on mahdollista, jolloin myös oikeussubjektiuden nykyistä käsitettä voidaan tarkastella kriittisesti.

Tutkimuksessa ehdotetaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi perusoikeuksien myöntämistä eläimille. Eläinten perusoikeudet voisivat toteutuessaan muuttaa esimerkiksi ruokateollisuuden rakennetta ja sitä, millaisia kokeita eläimillä voi tehdä ja millä perusteilla. Eläinten perusoikeuksien toteutumisen myötä eläinten ja ihmisten oikeuksia arvioitaisiin suhteellisuusperiaatteen avulla toistensa kanssa, jolloin eläinten oikeudet eivät jokaisessa tilanteessa olisi syrjäytettävissä esimerkiksi ihmisen elinkeinovapauden vuoksi.

Eläinlähtöisten oikeuksien toteutuminen edellyttäisi yhteiskunnallista ja lainsäädännöllistä mullistusta. Nähtäväksi jää, voiko yhteiskunta olla vielä valmis eläinten oikeuksille, vaikka se oikeusteoreettisesti olisikin mahdollista.

Pohjoismainen tutkimuspalkinto 2019 ei-eläinperäisten vasta-aineiden kehitystyöstä

Laboratoriotutkimuksessa käytetään yleisesti koe-eläimistä saatavia vasta-aineita. Maailmanlaajuisesti miljoonat eläimet kärsivät toistuvista immunisoinneista eli vasta-ainetuotannon käynnistämisestä ja veren keruusta. Lisäksi elämä tutkimuslaitoksessa ei tue eläinten hyvinvointia, ja suoranaisia väärinkäytöksiäkin on tullut ilmi koe-eläinlaitosten tarkastuksissa. Eläinten kannalta olisi tärkeää löytää vaihtoehto eläinperäiselle vasta-aineiden tuotannolle.

Palkinnonsaaja tohtori Alison Gray valistaa tutkijoita, viranomaisia ja yleisöä eläinperäisten vasta-aineiden korvaamisesta synteettisesti tuotetuilla vasta-aineilla. Käytännössä Grayn järjestö tuottaa ohjeita ja koulutusmateriaalia siitä, miten vasta-aineita voidaan tuottaa ilman eläimiä. Gray myös auttaa tutkijoita oikean vasta-aineen selvittämisessä. Sopiva vasta-aine voidaan usein tuottaa, yhdistellä tai valita ilman, että tarvitaan eläimiä.

EU-direktiivi vaatii käyttämään eläimettömiä tutkimusmenetelmiä, jos sellaisia on saatavilla. Valitettavan usein tutkijat ohittavat vaatimuksen liian kevyesti. Palkinnonsaajan uraauurtava työ helpottaa ei-eläinperäisen vasta-aineen löytämistä ja auttaa tutkijoita toimimaan eläinystävällisesti, sillä samalla säästetään myös lukemattomia eläimiä laitoselämältä ja kokeilta.

Grayllä on tutkinnot toksikologiasta Birminghamin yliopistosta ja biolääketieteen alalta Nottinghamin yliopistosta.  Hänen asiantuntemuksensa perustuu kokemukseen tutkijana ranskalaisissa yrityksissä. Tanskalaiset eläinjärjestöt Alternativfondet and Forsøgsdyrenes Værn ovat rahoittaneet Grayn työtä ja tuki on auttanut ei-eläinperäisen vasta-ainetuotannon tietokannan koostamisessa.

Tutkimuspalkinnon myönsivät pohjoismaiset eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä tukevat säätiöt: suomalainen Juliana von Wendtin säätiö, tanskalainen Alternativfondet ja ruotsalainen Forska utan djurförsök. Palkintosumma on suuruudeltaan 60 000 ruotsin kruunua. Palkintoa on myönnetty vuodesta 1995 lähtien.

Vuoden 2019 Eläinten avuksi -apuraha

Eläinten avuksi –apuraha kilpahevosten hyvinvoinnin tutkimukseen

Eläinten hyvinvoinnin tutkimukseen suunnattu apuraha myönnettiin hevosten kuolainten aiheuttamien vammojen selvitykseen. Eläinlääkäri Kati Tuomolan hankkeelle myönnettiin 2000 euron tuki. Tuomola valmistelee eläinlääketieteellistä väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa.

Tuomola on selvittänyt ravihevosten suuvaurioita. Hevosen suussa olevia vammoja ei useinkaan pysty ulkoapäin huomaamaan. Vasta suun avaamalla paljastuvat kuolainten jättämät ruhjeet. Hevosen kokemusta ajossa ja ratsastuksessa ei vielä ymmärretä riittävästi, eikä myöskään erilaisten kuolainten terveysvaikutuksia tunneta. Hankkeen edetessä seurataan myös ratsuhevosten kuolainvaurioita kenttäratsastuskilpailujen yhteydessä.

Hevosia pidetään luotettuina ystävinä ja arvokkaina urheiluvälineinä. Hevosen suuhun laitettavat kuolaimet ovat yleinen keino hallita isokokoista eläintä. Tuomolan tutkimus on antanut ensimmäisiä viitteitä kuolainten kivuliaista vaikutuksista. Tutkimuksen avulla ohjastajat ja valmentajat voisivat valita sopivan kuolaimen ja oppia käyttämään niitä hevosta vahingoittamatta.

Kuolaimiin liittyvät vauriot ovat hevosten hyvinvointia vaarantava tekijä. Hevosilla kilpaillaan rahapalkinnoista ja ravihevoset ovat mukana vedonlyönnissä. Tietämys vaurioista on tärkeää, jotta niitä voitaisiin ennaltaehkäistä ja parantaa kilpailevien hevosten hyvinvointia.