Vuoden 2020 apuraha hermosoluvaurioiden eläinkokeettomaan tutkimukseen

Laura Honkamäki sai Juliana von Wendtin säätiön apurahan kolmiulotteisen hermosolumallin luomiseen aksonivaurioiden tutkimiseksi.

Rappeuttavat neurologiset sairaudet ja aivoja tai selkäydintä vaurioittavat onnettomuudet koskettavat monia potilaita. Näiden sairauksien eläinkoemallinnus tuottaa aivo- tai selkäydin vaurion, aistien menetystä tai halvaantumista useimmiten hiirille tai rotille.

Eläinkokeet eivät vastaa täysin ihmiskehon mekanismeja ja eläinten käyttäminen on kallista. Vaurioiden solumallinnus auttaa ymmärtämään, miten näitä sairauksia voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa.

Tässä tutkimuksessa käytetään ihmisperäisiä kantasoluista erilaistettuja hermosoluja. Hermokudoksen aksonit eli viejähaarakkeet muodostavat samaan suuntaan kulkevia kimppuja. Hankkeessa pyritään kehittämään menetelmiä, joilla ohjataan solujen kasvua kolmiulotteisessa tukirakenteessa. Tutkimuksissa selvitetään nanokuitujen sähkökehruun, 3D biotulostuksen, sähkökentän tai laseriin perustuvan fotolitografian mahdollisuuksia aksonimallinnuksessa. Tutkimus on monitieteinen yhdistelmä biologiaa ja insinööritieteitä.

DI Laura Honkamäen väitöskirjatyö valmistuu Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Apuraha on 12 000 euron suuruinen.

Lisätietoja: Laura Honkamäki, Tampereen yliopisto
laura.honkamaki@tuni.fi p. 040 8314986

Opinnäytetyöpalkinto 2020 eläinoikeuksille

Juliana von Wendtin säätiön opinnäytetyöpalkinnon voitti Venla Ristola eläinoikeuksia käsittelevällä notaaritutkimuksellaan. Palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa ja se on suuruudeltaan 500 euroa. Ristola opiskelee Turun yliopistossa oikeustiedettä.

Tutkimuksen nimi on Onko eläimillä oikeuksia? ja siinä pohditaan oikeusteoreettiselta kannalta eläinten moraalisia oikeuksia, oikeussubjektiuden mahdollisuutta ja eläinten mahdollisia perusoikeuksia.

Tutkimus on eläinten hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen, sillä sen mukaan eläimellä voisi olla itsenäisiä, ihmisen intresseistä riippumattomia juridisia oikeuksia. Tutkimuksen mukaan oikeudellista käsitteistöä on uudistettava eläinten todellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Oikeusteoreettisessa keskustelussa eläinten oikeuksista esteeksi on noussut perinteinen käsitys oikeussubjektiudesta. Tutkimuksen mukaan oikeus ole muuttumaton ja valmiiksi muotoiltu kokonaisuus, joten oikeudellisten käsitteiden tarkentaminen tai uudelleenmuodostus on mahdollista, jolloin myös oikeussubjektiuden nykyistä käsitettä voidaan tarkastella kriittisesti.

Tutkimuksessa ehdotetaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi perusoikeuksien myöntämistä eläimille. Eläinten perusoikeudet voisivat toteutuessaan muuttaa esimerkiksi ruokateollisuuden rakennetta ja sitä, millaisia kokeita eläimillä voi tehdä ja millä perusteilla. Eläinten perusoikeuksien toteutumisen myötä eläinten ja ihmisten oikeuksia arvioitaisiin suhteellisuusperiaatteen avulla toistensa kanssa, jolloin eläinten oikeudet eivät jokaisessa tilanteessa olisi syrjäytettävissä esimerkiksi ihmisen elinkeinovapauden vuoksi.

Eläinlähtöisten oikeuksien toteutuminen edellyttäisi yhteiskunnallista ja lainsäädännöllistä mullistusta. Nähtäväksi jää, voiko yhteiskunta olla vielä valmis eläinten oikeuksille, vaikka se oikeusteoreettisesti olisikin mahdollista.

Pohjoismainen tutkimuspalkinto 2019 ei-eläinperäisten vasta-aineiden kehitystyöstä

Laboratoriotutkimuksessa käytetään yleisesti koe-eläimistä saatavia vasta-aineita. Maailmanlaajuisesti miljoonat eläimet kärsivät toistuvista immunisoinneista eli vasta-ainetuotannon käynnistämisestä ja veren keruusta. Lisäksi elämä tutkimuslaitoksessa ei tue eläinten hyvinvointia, ja suoranaisia väärinkäytöksiäkin on tullut ilmi koe-eläinlaitosten tarkastuksissa. Eläinten kannalta olisi tärkeää löytää vaihtoehto eläinperäiselle vasta-aineiden tuotannolle.

Palkinnonsaaja tohtori Alison Gray valistaa tutkijoita, viranomaisia ja yleisöä eläinperäisten vasta-aineiden korvaamisesta synteettisesti tuotetuilla vasta-aineilla. Käytännössä Grayn järjestö tuottaa ohjeita ja koulutusmateriaalia siitä, miten vasta-aineita voidaan tuottaa ilman eläimiä. Gray myös auttaa tutkijoita oikean vasta-aineen selvittämisessä. Sopiva vasta-aine voidaan usein tuottaa, yhdistellä tai valita ilman, että tarvitaan eläimiä.

EU-direktiivi vaatii käyttämään eläimettömiä tutkimusmenetelmiä, jos sellaisia on saatavilla. Valitettavan usein tutkijat ohittavat vaatimuksen liian kevyesti. Palkinnonsaajan uraauurtava työ helpottaa ei-eläinperäisen vasta-aineen löytämistä ja auttaa tutkijoita toimimaan eläinystävällisesti, sillä samalla säästetään myös lukemattomia eläimiä laitoselämältä ja kokeilta.

Grayllä on tutkinnot toksikologiasta Birminghamin yliopistosta ja biolääketieteen alalta Nottinghamin yliopistosta.  Hänen asiantuntemuksensa perustuu kokemukseen tutkijana ranskalaisissa yrityksissä. Tanskalaiset eläinjärjestöt Alternativfondet and Forsøgsdyrenes Værn ovat rahoittaneet Grayn työtä ja tuki on auttanut ei-eläinperäisen vasta-ainetuotannon tietokannan koostamisessa.

Tutkimuspalkinnon myönsivät pohjoismaiset eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä tukevat säätiöt: suomalainen Juliana von Wendtin säätiö, tanskalainen Alternativfondet ja ruotsalainen Forska utan djurförsök. Palkintosumma on suuruudeltaan 60 000 ruotsin kruunua. Palkintoa on myönnetty vuodesta 1995 lähtien.

Vuoden 2019 Eläinten avuksi -apuraha

Eläinten avuksi –apuraha kilpahevosten hyvinvoinnin tutkimukseen

Eläinten hyvinvoinnin tutkimukseen suunnattu apuraha myönnettiin hevosten kuolainten aiheuttamien vammojen selvitykseen. Eläinlääkäri Kati Tuomolan hankkeelle myönnettiin 2000 euron tuki. Tuomola valmistelee eläinlääketieteellistä väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa.

Tuomola on selvittänyt ravihevosten suuvaurioita. Hevosen suussa olevia vammoja ei useinkaan pysty ulkoapäin huomaamaan. Vasta suun avaamalla paljastuvat kuolainten jättämät ruhjeet. Hevosen kokemusta ajossa ja ratsastuksessa ei vielä ymmärretä riittävästi, eikä myöskään erilaisten kuolainten terveysvaikutuksia tunneta. Hankkeen edetessä seurataan myös ratsuhevosten kuolainvaurioita kenttäratsastuskilpailujen yhteydessä.

Hevosia pidetään luotettuina ystävinä ja arvokkaina urheiluvälineinä. Hevosen suuhun laitettavat kuolaimet ovat yleinen keino hallita isokokoista eläintä. Tuomolan tutkimus on antanut ensimmäisiä viitteitä kuolainten kivuliaista vaikutuksista. Tutkimuksen avulla ohjastajat ja valmentajat voisivat valita sopivan kuolaimen ja oppia käyttämään niitä hevosta vahingoittamatta.

Kuolaimiin liittyvät vauriot ovat hevosten hyvinvointia vaarantava tekijä. Hevosilla kilpaillaan rahapalkinnoista ja ravihevoset ovat mukana vedonlyönnissä. Tietämys vaurioista on tärkeää, jotta niitä voitaisiin ennaltaehkäistä ja parantaa kilpailevien hevosten hyvinvointia.

Vuoden 2019 apuraha eläinkokeita korvaavan verisuonimallin jatkokehitykseen

Juliana von Wendtin säätiön apurahan sai FM väitöskirjatutkija Veera Hautanen vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMista, Tampereen yliopistosta. Apuraha myönnettiin eläinkokeita korvaavan verisuonimallin muokkaamiseen sellaiseksi, että se soveltuu ennustamaan syöpäriskiä.

Perimälle myrkyttömät karsinogeenit aiheuttavat syöpää esimerkiksi lisäämällä verisuonitusta. Verisuonituksen kehittyminen on avaintekijä syövän synnyssä, sillä se mahdollistaa ravinteiden kulkeutumisen syöpäkasvaimeen ja edistää etäpesäkkeiden muodostumista. Monet käytössä olevat syöpälääkkeet estävätkin verisuonten syntyä.

Kaikkien kemikaalien syöpäriskiä on tärkeää selvittää. Syöpää aiheuttavien aineiden riskin arviointiin on tällä hetkellä käytössä kaksivuotinen rotilla tehtävä eläinkoe, mutta tämä koe ei välttämättä ennusta riskiä ihmisessä. Eläimettömän testin kehitys on tärkeää, jotta saadaan tarkempaa tietoa syöpäriskistä ja voidaan välttää aikaa vievä eläinkoe.

FICAM vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille kehittää ihmissolupohjaisia solu- ja kudosmalleja korvaamaan eläinkokeita ja käytettäväksi myrkyllisyyden tutkimisessa, lääkekehityksessä ja biolääketieteellisessä tutkimuksessa. FICAM on kehittänyt ja validoinut ihmissolupohjaisen verisuonimallin, jota käyttäen voidaan selvittää estääkö tutkittava kemikaali verisuonten syntymistä. Tällä testillä voidaan kuvata sikiöaikaisen verisuonen syntymisen estymistä. Työssä pyritään jatkokehittämään malli, joka mittaa kemikaalien aikaansaamaa verisuonten syntyä. Mallilla voisi tulevaisuudessa mitata kemikaalien haitallisuutta, joka ei välity genomin kautta ja korvata osaltaan rotilla tehtävää karsinogeenisyyskoetta. Hanke sai 10 000 euron rahoituksen. Työ käynnistää verisuonimallin kehittämisen ei-genotoksisen syöpävaarallisuuden eläinkokeetonta arvioimista varten.

Vuoden 2018 apuraha eläinkokeita syöpälääkkeiden kehityksessä korvaavalle testille

Syöpätautien tutkimukseen soveltuvan solumallin kehittämiseen suunnattu apuraha myönnettiin FM tutkija Outi Huttalalle. Huttala työskentelee Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa toimivassa vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMissa.

Uusia syöpälääkkeitä tutkittaessa käytetään yleisesti eläinkokeita, joissa esimerkiksi hiiriin saatetaan istuttaa ihmisen syöpäsoluja kasvaimia muodostamaan. Kuitenkaan hiiren elimistö ei vastaa ihmistä ja siksi hiirillä saadut hoitotulokset voivat olla harhaanjohtavia. Kaikista tutkituista lääkeaine-ehdokkaista huomattava osa on osoittautunut haitallisiksi tai tehottomiksi eläinkokeissa. Lisäksi osa ihmisille tehokkaista lääkekandidaateista voi jäädä löytämättä eläinkokeissa, jolloin niistä ei koskaan saada hyötyä potilaille. Siksi on tärkeää pystyä tarkemmin valitsemaan lupaavimmat lääkeaine-ehdokkaat ilman eläinkokeita.

Nyt kehitettävässä mallissa syöpäsoluviljelmään yhdistetään ihmissoluista tehty verisuonitus, jolloin solujen välinen vuorovaikutus saadaan vastaamaan ihmiselimistöä. Perinteisesti solumallien solut viljellään suoraan muovin päällä, jolloin ongelmana on ollut, että ne eivät saa luonnollisia signaaleja kasvualustastaan. Hankkeessa luodaan syöpäkudosta mallintava yhdistelmäviljelmä, jonka ominaisuuksia vertaillaan ihmiskudokseen, jotta kudosmalli soveltuisi ihmisen lääkevaikutusten tutkimiseen. Tulevaisuudessa malliin on helppo yhdistää myös FICAMissa kehitteillä oleva maksan toimintaa jäljittelevä solumalli, jolloin voitaisiin samalla kertaa arvioida myös lääkeaineiden myrkkyvaikutuksia. Osana hanketta Huttala osallistuu kudosteknologia alan TERMIS-kongressiin, Kiotossa, Japanissa. Huttalan tutkimusta tuettiin 14 000 eurolla.

Vuoden 2017 apuraha eläinkokeiden vaihtoehdoille epilepsiatutkimukseen ja yliopisto-opetukseen

Juliana von Wendtin säätiö myönsi apurahaa epilepsian tutkimukseen soveltuvan solumallin kehittämiseen ja eläinlääketieteen opetuseläinkokeiden korvaamiseen.

Apuraha epilepsian mallintamiseen myönnettiin tamperelaisen BioMediTech-instituutin tutkijatohtori Anssi Pelkoselle. Pelkosen tavoitteena on ihmisen kantasoluja ja sähköfysiologian mittaustekniikkaa hyödyntämällä tutkia toiminnallisia hermoverkkoja. Aivojen erilaisista solutyypeistä muodostettua viljelmää voidaan stimuloida lääkeaineilla (esimerkiksi GABA-estäjä bikukulliinilla) ja tämän jälkeen mitata hermosolujen sähköistä aktiivisuutta, joka kuvastaa epileptistä kohtausta.

Epileptisten kohtausten aiheuttaminen on koe-eläimille tuskallista ja niiden elämänlaatua heikentävää. Eläinkokeissa jyrsijöiden aivoja voidaan vahingoittaa kemiallisilla tai mekaanisilla menetelmillä, jotta hiiret tai rotat saisivat epileptisiä kohtauksia. Epilepsiaan liittyviä eläinkokeita tehdään Suomessakin. On selvää, että epilepsian tutkimiseen tarvitaan parempia, eläinvapaita malleja, jotka kuvaavat ihmisen aivojen toimintaa tarkemmin ja mahdollistavat tehokkaamman lääkekehityksen. Onnistuessaan Pelkosen hanke mahdollistaa epileptisen aktiivisuuden mallintamisen entistä paremmin ihmisperäisillä soluilla, mikä vähentää koe-eläinten tarvetta epilepsialääkkeiden seulonnassa ja testauksessa, sekä myös muussa hermoverkkojen tutkimuksessa.

Professori Mari Heinonen sai apurahan kliinisen eläinlääketieteen opetuseläinkokeiden vähentämiseen tähtäävän luonnollisenkokoisen sikanuken hankintaan. Sikamallin avulla tulevat eläinlääkärit voivat harjoitella kliinisen tutkimuksen tekemistä ja verinäytteen ottoa ennen elävien eläinten tutkimuksia. Vaikka lainsäädäntö kieltää eläinkokeiden tekemisen, jos korvaava menetelmä on olemassa, ei ole itsestään selvää, että oppilaitoksilla ja yliopistoilla olisi riittävät varat opetusmateriaalin hankintaan. Heinosen tavoitteena on kerätä yliopiston ulkopuolinen rahoitus yli 30 000 euron hintaiseen sikamalliin. Malli on kestävä ja sitä voidaan hyödyntää opetuksessa pitkälle tulevaisuuteen. Sikamallin hankintaa tuettiin 2 000 eurolla ja epilepsiamallia 13 000 eurolla.

Vuoden 2016 Eläinten avuksi -apuraha

Vasikoiden kivunlievitystutkimus ja hyvinvointisikalan suunnitteluhanke menestyivät Eläinten avuksi -apurahan jaossa

Maatalouden eläinten auttamiseksi suunnattu apuraha myönnettiin hyvinvointisikalan suunnittelutyöhön ja vasikoiden nupoutuskivun hoitotutkimukseen.

Eläinlääkäri Jaana Pehkosen ryhmälle myönnettiin 1400 euron tuki Tanskan hyvinvointisikaloihin suuntautuvalle opintomatkalle. Sikalan rakentaminen on kallista ja tuotannon tulevaisuus epävarmaa, erityisesti jos sikalan toimintaa halutaan suunnitella hyvinvointikylki edellä. Pehkosen ja sikatuottajan ryhmän tarkoituksena on matkustaa Tanskaan hakemaan oppia ja ideoita ainutlaatuisen hyvinvointisikalansa suunnittelemiseksi. Tavoitteena on löytää toimivat ratkaisut sikojen ulkoiluun ja onnistua vastaamaan niiden lajityypillisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin.

Nupoutus on yleinen toimenpide, joka ilman asianmukaista kivunlievitystä aiheuttaa vasikoille voimakasta kipua. Nupoutus tarkoittaa pikkuvasikoiden sarvenaiheiden tuhoamista niin, ettei lehmälle kasva aikuisena sarvia. Eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen ja eläinlääkäri Kati Salla saivat 4000 euron apurahan nupoutuskipututkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, voisiko meloksikaami-kipulääkettä antaa turvallisesti vasikoille nupoutuskivun jälkihoitoon. Lääke olisi helppo antaa suun kautta vasikoille ja sitä voitaisiin annostella, kunnes kaikki kivut olisivat poissa.

Pohjoismainen tutkimuspalkinto 2016 professori Tuula Heinoselle

Koe-eläinten käyttö biolääketieteellisessä tutkimuksessa on yhä yleistä, vaikka eläinten kärsimyksen eettiset ongelmat ja eläinkokeissa saatujen tulosten heikko ennustavuus ihmisvaikutuksille tiedostetaankin. Professori Tuula Heinonen on urallaan paneutunut eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen. Hänen laboratoriossaan ei käytetä eläimiä, vaan niiden sijaan biolääketieteellistä tietoa tuotetaan ihmissoluviljelmiä tarkkailemalla.  

Tuula Heinonen luotsaa tällä hetkellä FICAM vaihtoehtomenetelmäkeskusta Tampereen yliopistossa. Keskuksen toiminta keskittyy validoitujen menetelmien kehittämiseen ja olemassa olevista tiedottamiseen liittyen regulatorisen toksikologian tutkimuksiin ja biolääketieteen perustutkimukseen. Keskuksen tavoitteena ei ole ainoastaan uusien innovaatioiden synnyttäminen vaan myös uusien tutkijapolvien kasvattaminen korvaavien menetelmien taitavaan hyödyntämiseen. Heinonen kertoo olevansa ylpeä keskuksen kansainvälisen tason saavutuksista eläinkokeettomien menetelmien kehitykseen. “Siirtyminen eläinkokeisiin nojautuvasta testauksesta eläinkokeettomaan tutkimukseen merkitsee valtavaa haastetta tiedeyhteisölle ja turvallisuudesta vastaaville viranomaisille“, Heinonen valottaa tulevaisuuden näkymää: tarvitaan uudistettu toimintatapa ja infrastruktuuri sisältäen uuden teknologian soluviljely-laboratorioita koe-eläintallien sijaan ja uudenlaista koulutusta ja osaamista riskien hallinnassa. Vain tällä tavoin vaihtoehtoisten menetelmien kehitys auttaa rikastuttamaan tiedettä, edistämään hyvinvointia ja vähentämään koe-eläinten tarvetta.

Heinonen väitteli vuonna 1982 mekanistisen toksikologian alalta ja hänet on nimitetty dosentiksi sekä Turun että Helsingin yliopistoissa. Urallaan Heinonen on toiminut tutkijana niin työterveyslaitoksessa kuin lääketeollisuudessakin. Nykyisin hänen verkostonsa ulottuvat tieteellisistä seuroista ja vaihtoehtomenetelmien käyttöä edistävistä kansainvälisistä järjestöistä viranomaistoimiin. Heinonen on EU:n PARERE-verkoston jäsen ja vaikuttaa kotimaassaan eläinkoeluvat myöntävässä lautakunnassa sekä koe-eläinten suojelun neuvottelukunnassa. Lisäksi hänellä on aktiivinen rooli tieteenalansa julkaisutoiminnassa.

Olen tavattoman iloinen huomionosoituksesta, sanoo Heinonen. Se mielestäni kertoo, että minä itse ja me FICAMissa olemme tehneet kansainvälisesti merkittävää työtä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien saralla. Tällä työllä on selvää kysyntää. Huomionosoitus ilman muuta kannustaa ja antaa voimia jatkaa työtämme. Palkinnon myöntävät kolme pohjoismaista säätiötä, jotka tukevat eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä. Palkinto on suuruudeltaan 60 000 ruotsin kruunua. Suomalainen Juliana von Wendtin säätiö, tanskalainen Alternativfondet ja ruotsalainen Forska utan djurförsök ovat jakaneet palkinnon jo 15 kertaa.