Opinnäytetyöpalkinto 2024

Juliana von Wendtin säätiön opinnäytetyöpalkinnon on voittanut oikeustieteen opiskelija Venla Mathlein erinomaisella ja ajankohtaisella maisterintutkielmallaan. Mathlein arvioi oikeustieteen maisterintutkielmassaan eläinperäisten elintarvikkeiden mainonnassa käytettäviä harhaanjohtavia väitteitä. Tutkielma on hyväksytty Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Valinnassaan Juliana von Wendtin säätiön hallitus painotti opinnäytetyön laadukkuuden lisäksi sen merkitystä eläimille sekä aiheen ajankohtaisuutta. Nykymuotoisessa ruoan tehotuotannossa eläinten olot ovat usein erittäin huonot. Kuluttajan on silti vaikeaa saada riittävästi tietoa eläinten tilanteesta tehdäkseen informoituja kulutusvalintoja.

Opinnäytetyössä tarkastellaan, miten kuluttajan oikeus saada tietoa tuotteiden valmistusmenetelmistä toteutuu eläinperäisten elintarvikkeiden markkinoinnissa. Tutkielma on kuluttajansuoja- ja eläinoikeudellinen. Venla Mathlein arvioi eläinperäisten tuotteiden markkinointia koskevaa lainsäädäntöä suhteessa kuluttajien käsityksiin, ja peilaa sitä myös luonnontieteelliseen ja oikeustieteelliseen tietoon tuotantoeläinten hyvinvoinnin toteutumisesta.

Tutkielmassa osoitetaan, että eläinperäisten ruoka-aineiden markkinointi ei kuvasta eläinten todellisuutta. Kuluttajan oikeus saada tietoa eläinten kohtelusta ei aina toteudu lain edellyttämällä tavalla. Markkinoinnissa muun muassa ylikorostetaan eläintuotannon eettisyyttä kutsumalla eläimiä ”vapaiksi”, minkä Mathlein katsoo johtavan kuluttajia harhaan. Eläin tuntevana olentona häivytetään mainonnan taustalle, ja kuluttajan huomio kiinnitetään esimerkiksi tuotteen makuun, kotimaisuuteen tai pienyrittäjyyteen. Oikea tieto tuotannossa käytettävien eläinten olosuhteista voisi kuitenkin tutkimusten perusteella saada kuluttajat harkitsemaan valintojaan, mikä vähentäisi eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Parempi tietoisuus eläinten kohtelusta voisi välittyä edelleen poliittiseen päätöksentekoon, ja vaikuttaa näin lopulta myös eläimiä suojelevaan lainsäädäntöön.

Mathlein oppi aikoinaan kuluttajansuojaa käsittelevällä kurssilla, että harhaanjohtava markkinointi on lailla kiellettyä. Hän ihmetteleekin, miksi eläinperäisiä tuotteita voidaan tästä huolimatta markkinoida kuluttajaa harhauttavasti. Mathlein aikoo jatkaa aiheen tutkimista väitöskirjatyössään.

Lisätietoja:

Venla Mathlein, venla.h.mathlein@utu.fi
Pro gradu –tutkielma: ”Tältä maistuu vapaus!” – Hyvinvointipesu ja kuluttajan tiedonsaantioikeuden toteutuminen eläinperäisten elintarvikkeiden markkinoinnissa

Säätiön toimitusjohtaja Marianna Norring, jvws ät jvws.org

Säätiö etsii uusia hallituksen jäseniä

Juliana von Wendtin säätiön (JvWS) tarkoitus on edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämistä. Säätiön päätehtävä on myöntää apurahoja tutkijoille, jotka työskentelevät vaihtoehtomenetelmien kehittämisen parissa. Lisäksi säätiö tiedottaa, antaa lausuntoja ja toimii asiantuntijana eläinkokeiden vaihtoehtoihin liittyvissä asioissa. Säätiö tukee myös tuotantoeläinten elämänlaatua edistäviä hankkeita sekä palkitsee eläinaiheisia opinnäytetöitä.

Säätiön hallitus etsii vahvistuksekseen uusia jäseniä. Hakijalta odotetaan kiinnostusta eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien edistämiseen sekä säätiön perustoimintaa hyödyttävää asiantuntemusta. Erityisesti toivotaan osaamista lakiasioissa (mm. testamentit) tai sijoittamisessa (asunnot, rahastot). Viestintätaidoista arvostetaan näyttöjä verkkosivu-uudistusten rakentamisessa, tiedottamisessa ja sosiaalisessa mediassa vaikuttamisesta. Molekyylibiologinen, farmakologinen, eläinlääketieteellinen tai vastaava tausta ovat myös eduksi säätiössä toimimisessa.

Hallituksen jäsenet ovat vastuussa säätiön toiminnasta. Jäsenen on aktiivisesti otettava osaa säätiön asioiden hoitamiseen sekä osallistuttava hallituksen kokouksiin noin kuusi kertaa vuodessa Helsingissä. Hallituksen jäsenille ei makseta korvauksia säätiön tehtävien hoitamisesta.

Vapaamuotoiset, perustellut hakemukset (max. 1 s.) voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen jvws at jvws.org. Lisätietoja saa sähköpostilla tai soittamalla säätiöön p. 050-3246923.

Vuoden 2023 Eläinten avuksi -apuraha tuo kivunlievitystä kastroitaville porsaille

Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt apurahan sikojen kastraatiokivun vähentämiseksi. Karjuporsaat kastroidaan Suomessa, sillä joidenkin täysikasvuisten karjujen rasva haisee kuumennettaessa. Viime vuonna Suomessa kastroitiin lähes miljoona porsasta.

Porsaiden kastraatiossa kivespussien iho viilletään auki ja siemennuorat katkaistaan, jotta kivekset voidaan poistaa. Erittäin kivuliaan toimenpiteen suorittaa sikalan hoitaja tajuissaan oleville porsaille ilman kipulääkitystä.

Uuden eläinten hyvinvointilain myötä tulehduskipulääkkeen anto kastraation jälkeisten kipujen vähentämiseksi muuttuu pakolliseksi vuoden 2024 alusta. Paikallispuudutteen käyttö tulee pakolliseksi vuonna 2027. Veitsellä kastrointi loppuu vuoteen 2034.

Apurahansaaja, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkija Ann-Helena Hokkanen, kuuluu työryhmään, joka selvittää kastroitaville porsaille vähiten kärsimystä aiheuttavia kiinnipitotapoja. Hanke julkaisee Kastraatio-oppaan ja opetusmateriaalia paikallispuudutteen oikeasta käytöstä. Juliana von Wendtin säätiö tukee hanketta 3000 euron apurahalla.

Lisätietoja ja kuvia:

Ann-Helena Hokkanen, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, Helsingin yliopisto, ann-helena.hokkanen at helsinki.fi

Vuoden 2023 apuraha 3D-biotulostuksen kudosmallintamiseen

bioprintteri

Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita on myöntänyt 14 000 €:n apurahan FM Roope Ohlsbomin biotulostettujen luumallien tutkimukseen. Ohlsbom tekee väitöskirjaa Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää 3D-biotulostettuja kudosmalleja korvaamaan kivuliaita ja usein pitkäkestoisia luu- ja rustokudokseen kajoavia eläinkokeita. 3D-biotulostus voi mahdollistaa uusien kudosrakenteiden luomisen. Tulostuksessa soluja sisältävää biomateriaalia, niin kutsuttua biomustetta, tulostetaan halutussa muodossa ohuena säikeenä kerros kerrokselta kudosmalliksi. Tutkimuksessa on kudosmallien kehittämisen lisäksi tavoitteena pystyttää ihmiskudokseen pohjautuvaa ex vivo -malli testaamaan tulostettujen kappaleiden kudosyhteensopivuutta.

Juliana von Wendtin säätiö toivottaa onnea ja menestystä tutkimukselle!

Lisätietoja:

FM Roope Ohlsbom, sähköposti roope.ohlsbom@tuni.fi

Opinnäytetyöpalkinto 2023

Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan vuoden 2023 opinnäytetyöpalkinnon.

Kati Tuomola palkittiin väitöskirjatutkimuksestaan, jossa selvitettiin hevosten suuvaurioita. Säätiö on ollut rahoittamassa kyseistä tutkimusta vuonna 2019 myönnetyllä Eläinten avuksi –apurahalla. Ansioitunut tutkimus on ollut uraauurtava avaus kiinnittää huomiota kuolainten käytön aiheuttamiin suuvaurioihin.

Väitöskirjatyössä tutkittiin 261 ravihevosen ja 208 kenttäratsun suun etuosa kilpailun jälkeen ja kirjattiin käytetyt kuolaimet. Mustelmia tai haavoja oli 84 %:lla ravihevosista ja 52 %:lla kenttäratsuista kuolaimen vaikutusalueella. Ravihevosista 20 %:lla ja kenttäratsuista 4 %:lla oli vakavia (useita, isoja tai syviä) haavoja. Hammasloman vaurioita oli enemmän suorilla kuolaimilla kuin nivelkuolaimilla.

Tutkimus on herättänyt laajaa mediahuomiota, jonka ansiosta tärkeä aihe on saanut näkyvyyttä. Aiheen uraauurtavuus ja tärkeys ovat perusteena palkinnon myöntämiselle. Palkittu tutkimus lisäsi tietoisuutta kuolainten vaikutuksista ja hevosten hyvinvoinnista. Se antoi eväitä hevosharrastuksen kehittämiselle eläinystävällisempään suuntaan.

Opinnäytetyöpalkinto 2022

Hyvinvointia tuotantoeläimille – parannuksia eläinsuojeluvalvontaan ja kivunlievitykseen

Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan kaksi opinnäytetyöpalkintoa.

Sofia Väärikkälä

Sofia Väärikkälä palkittiin väitöskirjatutkimuksestaan tuotantoeläintilojen valvonnasta ja Alexandra Nyrhilä lisensiaatintyöstä vasikoiden kivunlievityksestä.

Sofia Väärikkälä selvitti lakisääteistä eläinsuojeluvalvontaa tekevien virkaeläinlääkärien sekä tarkastusten kohteeksi joutuneiden nauta- ja sikatilallisten kokemuksia valvontakäynneistä. Eläinlääkärit kokevat valvonnan tärkeänä mutta raskaana, tuottajat tärkeänä mutta omalle tilalle osuessa tarpeettomana. Parannuksiksi Väärikkälä ehdottaa eläinlääkäreiden parityöskentelyä, selkeämpää viestintää tilallisille, valvontojen parempaa kohdentamista sekä toimivaa viranomaisyhteistyötä eläinlääkärien, poliisin ja sosiaali- ja terveystoimen välillä.

Nautatilojen yleisimpiä hyvinvointiongelmia olivat märät ja likaiset makuualustat ja ongelmat vasikoiden pidossa. Sikatiloilla virikkeiden riittämättömyys ja puutteet lääkintätietojen kirjaamisessa olivat yleisimpiä laiminlyöntejä. Erityyppisten tilojen välillä havaittiin eroja ongelmien yleisyydessä. Lähinnä vakavimmat laiminlyönnit etenivät oikeuteen asti, oikeusprosessit olivat hitaita ja tuomiot asteikkojen lievimmästä päästä. Eläinlääkäreiden asiantuntijaroolia tulisi vahvistaa. Eläinsuojelurikosten lähivuosien tuomioita on käsitelty YLEn MOT:n selvityksessä 4.4.2022 (https://yle.fi/uutiset/3-12360893).

Alexandra Nyrhilä puolestaan tutki eläinten kivunhoidossa yleisesti käytetyn tulehduskipulääkkeen, meloksikaamin, erilaisia antotapoja ja vaikutuksen kestoa pikkuvasikoilla. Vasikat tarvitsevat kivunlievitystä erityisesti nupoutusta seuraavan kivun hoitoon sekä vasikkaripulin ja hengitystietulehdusten hoitoon. Nyrhilä selvitti, että lääke voidaan antaa myös suun kautta pistoksen sijasta, ja vaikutus kestää pikkuvasikoilla kauemmin kuin vanhemmilla. Tulosten avulla kivunlievittäminen helpottuu ja tarkentuu.

Suomessa kasvatetaan nykyisin pääasiassa ulkomaisia nautarotuja, joille kasvaa luonnostaan sarvet, jos sarvien alkuja ei tuhota polttamalla. Nupoutus aiheuttaa vasikoille kolmannen asteen palovammat ja useita päiviä kestäviä särkyjä. Sarviin suhtautuminen on turvallisuus-, ja kulttuurikysymys. Syntyessään sarvettomia eli nupoja ovat esimerkiksi suomenkarjan lehmät. Suomenkarja on kuitenkin harvinaista, koska ulkomaiset rodut tuottavat enemmän maitoa. Suomenkarjan hyviä puolia kuten nupoutta ja terveyttä ei koeta yhtä tärkeäksi. Suomessa eli vuonna 2021 nautakarjaa kaikkiaan 844 100 yksilöä, joista vajaa prosentti oli suomenkarjaa.

Palkintojen suuruus oli 500€. Juliana von Wendtin säätiön opinnäytetyöpalkinto avataan vuosittain kaikkien alojen eläinaiheisille opiskelijatöille.

Vuoden 2022 apuraha tehokkaampien lääkkeiden kehitykseen

Tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä eläinkokeita edistyneemmillä menetelmillä

Uudet lääkkeet testataan koe-eläimillä ennen ihmisillä tehtäviä kokeita. Kuitenkin vain alle 10 % eläinkokeet läpäisseistä lääkeaineista läpäisee myös ihmiskokeet ja hyväksytään lääkekäyttöön. Suurin osa eläimille sopivista lääkeaineista ei siis ole ihmisille tehokkaita tai turvallisia. Sen lisäksi, että lääkeainetestien tulosten sovellettavuus ihmiseen on ongelmallista, eläinkokeet, ovat eettisesti ongelmallisia, kalliita ja hitaita. EU- ja valtiotasolla tutkimusta ohjataan edistyneempien menetelmien käyttöönottoon.

Tampereen yliopiston tutkija Maria Koivisto on kehittänyt väitöskirjatyössään eläinkokeetonta menetelmää, jolla voidaan testata lääkeaineiden haittavaikutuksia ihmisen sydämen toimintaan. Sykkivä ihmisen sydänkudosmalli jäljittelee aikuisen sydänkudosta verisuonistoineen. Hankkeessa kehitettiin myös kudosmallin sydänsolujen sykintävoiman mittaukseen soveltuva pietsosähköinen anturi, jolla voidaan testata lääkeaineiden vaikutuksia sydänkudoksen sykintävoimaan.

Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita on myöntänyt DI Maria Koivistolle 10 000 € sekä Tampereen yliopiston maisteriopiskelija Ella Lampelalle 4500 € apurahan.

Lampela selvittää soluviljelmissä yleisesti käytettävien vasikan ja hevosen seerumien korvaamista ei-eläinperäisillä vaihtoehdoilla. Lampelan vertailevan tutkimuksen tavoitteena on mahdollistaa erityisesti ihmisen lihassolumallin kasvattaminen ilman eläinperäisiä elatusaineita.

Lampela tutkimustyössään

Suomessa käytettiin 332 224 selkärankaista eläintä tieteellisessä tutkimuksessa vuonna 2020. Näistä 119 986 eläimelle tehtiin kipua aiheuttavia toimenpiteitä. 212 258 käytettiin muilla tavoin, esimerkiksi kudosten keräämiseksi eläimistä, joille ei tehty muita toimenpiteitä ennen lopettamista. Maailmassa käytettiin arviolta vähintään 192 miljoonaa koe-eläintä jo vuonna 2015. Globaalien eläinkoemarkkinoiden arvo oli noin 10 miljardia dollaria vuonna 2019. Vaihtoehtoisten menetelmien markkina-arvo oli noin miljardi dollaria, mutta kasvuennuste suurempi kuin eläinkoemarkkinoilla.

Vuoden 2021 Eläinten avuksi -apuraha

Apuraha vastuullisempaan ruuantuotantoon — uusi sovellus lisää porsaiden ja tuottajien hyvinvointia

Juliana von Wendtin säätiö on myöntänyt apurahan porsaiden hännänpurentaa vähentävän sovelluksen kehitystyöhön. Eläinten Avuksi -apuraha myönnetään hankkeelle, joka edistää tuotantoeläinten terveyttä ja mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Hännänpurenta on sioilla yleinen stressireaktio esimerkiksi ruokinnassa, sikalan ilmastoinnissa tai virikkeissä ilmeneviin puutteisiin. Useimmissa maissa hännänpurentaa estetään katkaisemalla porsaiden hännät, mikä ei poista eläinten hyvinvointiongelmaa eikä sen syitä. Suomessa sikojen häntien typistäminen on ollut kiellettyä vuodesta 2003. Vuonna 2019 havaittiin, että tuolloin tutkituista 14 433 teurastetusta suomalaisesta siasta joka toisen häntää oli purtu (Valros et al., Front. Vet. Sci., 16 July 2020).

Hännänpurenta aiheuttaa puremisen kohteeksi joutuville sioille antibioottihoitoa vaativia tulehduksia, jotka olisi voitu ennaltaehkäistä eläinten kasvatusolosuhteita parantamalla. Antibioottien maailmanlaajuinen tarpeeton ja liiallinen käyttö niin tuotantoeläimillä kuin ihmisillä synnyttää antibiooteille vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia, jotka ovat yksi vakavimpia ihmiskuntaa lähivuosikymmeninä kohtaavia uhkia. Suomessa antibiootteja käytetään eläintaloudessa moneen muuhun maahan verrattuna vähän ja harkitusti.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kehitetään professori Anna Valrosin johdolla suomalaisten sikatilojen käyttöön sovellusta, joka helpottaa hännänpurennan merkkien tunnistamista ja seuraamista sikaloissa paikan päällä. SAPARO-sovelluksen avulla tuottaja löytää oman kasvattamonsa riskitekijät ja voi laatia toimenpidesuunnitelman olosuhteiden parantamiseksi. SAPAROa kehitetään Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella lihasikaloiden käyttöön. Juliana von Wendtin säätiön tuella sovelluksesta muokataan välikasvattamoiden olosuhteisiin sopiva versio. Porsaat elävät välikasvattamoissa vieroituksen jälkeisen, lihasikalaan siirtoa edeltävän ajan. Tuottajat saavat SAPARON käyttöönsä ilmaiseksi. Apuraha oli 2700 euroa.

Vuoden 2021 apuraha eläinystävällisten vasta-aineiden tutkimukselle

Juliana von Wendtin säätiö perustettiin 50 vuotta sitten edistämään eläinkokeita korvaavien tutkimusmenetelmien kehitystä ja käyttöä ihmisten ja eläinten yhteiseksi hyväksi. Säätiö on myöntänyt juhla-apurahan solubiologian tohtori Hanna Vuorenpäälle eläinystävällisten vasta-aineiden tutkimukseen ja niiden valmistusmenetelmän tunnettavuuden lisäämiseen. Eläinystävällisen valmistustekniikan kehittäjä palkittiin Nobelin palkinnolla vuonna 2018.

Hanna Vuorenpää

Maailman vasta-ainemarkkinoiden arvo oli 109 miljardia euroa vuonna 2020. Yksistään Euroopassa käytettiin jo ennen koronapandemian alkua miljoona elävää eläintä vuosittain vasta-aineiden tuotannossa. Koronavirustutkimus moninkertaistaa vasta-aineiden tarpeen. Eläinten käyttö ei kuitenkaan ole välttämätöntä tai tieteellisesti perusteltua: vaihtoehtoisilla menetelmillä valmistetut vasta-aineet ovat eläinperäisiä tarkempia ja luotettavampia. EU ohjaa jäsenvaltioita siirtymään ilman eläimiä tuotettaviin vasta-aineisiin.

Vasta-aineita tarvitaan sairauksien diagnostiikan ja hoidon lisäksi perustutkimuksessa. Vuorenpää työskentelee Tampereen yliopiston huippuyksikössä, joka kehittää edistynyttä monikudosmallia lääketieteelliseen tutkimukseen. Apurahalla toteutettava tutkimus mahdollistaa eläinystävällisten vasta-aineiden käyttöönoton tutkimuskeskuksessa. Tulokset julkaistaan myös maailmnlaajuisesti kaikkien tutkijoiden vapaasti saataville. Apuraha oli suuruudeltaan 14 000 euroa.

Vuoden 2020 apuraha hermosoluvaurioiden eläinkokeettomaan tutkimukseen

Laura Honkamäki sai Juliana von Wendtin säätiön apurahan kolmiulotteisen hermosolumallin luomiseen aksonivaurioiden tutkimiseksi.

Rappeuttavat neurologiset sairaudet ja aivoja tai selkäydintä vaurioittavat onnettomuudet koskettavat monia potilaita. Näiden sairauksien eläinkoemallinnus tuottaa aivo- tai selkäydin vaurion, aistien menetystä tai halvaantumista useimmiten hiirille tai rotille.

Eläinkokeet eivät vastaa täysin ihmiskehon mekanismeja ja eläinten käyttäminen on kallista. Vaurioiden solumallinnus auttaa ymmärtämään, miten näitä sairauksia voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa.

Tässä tutkimuksessa käytetään ihmisperäisiä kantasoluista erilaistettuja hermosoluja. Hermokudoksen aksonit eli viejähaarakkeet muodostavat samaan suuntaan kulkevia kimppuja. Hankkeessa pyritään kehittämään menetelmiä, joilla ohjataan solujen kasvua kolmiulotteisessa tukirakenteessa. Tutkimuksissa selvitetään nanokuitujen sähkökehruun, 3D biotulostuksen, sähkökentän tai laseriin perustuvan fotolitografian mahdollisuuksia aksonimallinnuksessa. Tutkimus on monitieteinen yhdistelmä biologiaa ja insinööritieteitä.

DI Laura Honkamäen väitöskirjatyö valmistuu Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Apuraha on 12 000 euron suuruinen.