Keskushermoston sairaudet, kuten MS-tauti, ovat yleisimpiä invalidisoivia sairauksia aikuisissa. Taudin kehittyessä myeliinin tuhoutuminen johtaa tiedonkulun pysähtymiseen aivoista ja selkäytimestä muualle kehoon. Myeliini on hermosolujen viejähaarakkeita ympäröivä rakenne, joka toimii eristekerroksena ja parantaa sähköistä tiedonkulkua.
MS-taudissa immuunijärjestelmä vaurioittaa myeliiniä. Nykyiset hoitomuodot vaikuttavat pääasiassa tulehdusta hillitsevästi ja sitä kautta estävä hermoston rappeutumista. Tämänhetkinen tieto myeliinin vauriomekanismeista on vajavaista. Samoin lisää tutkimusta tarvitaan liittyen kantasoluhoitojen mahdollisuuksiin. In vitro solumallit ovat merkittävä työkalu myelinisaation ja siihen liittyvien sairauksien tutkimisessa.
Koe-eläinten käytön eettisten ongelmien lisäksi MS‐taudin tutkimisessa käytettävät eläinmallit eivät vastaa riittävästi ihmisen sairautta. Lisäksi eläinkokeiden tekeminen neurotieteissä on varsin kallista ja suhteellisen hidasta toimintaa. Lääkekehityksen puolella on myös pula in vitro malleista, joilla voidaan suorittaa lakisääteiset testaukset eläinkokeiden määrää vähentäen.
Menestyksekäs tutkimusryhmä Tampereen yliopistolla on kehittänyt usean vuodenajan ihmissolupohjaista in vitro mallia, jossa myelinisaation tapahtuminen olisi helppo todentaa. Kyseinen malli edustaa uudenlaista lähestymistapaa myelinisaation mallintamiseen ja siihen liittyvien sairausmallien kehittämiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on parantaa myelinisaatiomallia, jotta se soveltuisi MS-taudin tutkimiseen. Säätiön nyt rahoittama tutkimus tähtää siihen, että myelinisaation ja MS‐taudin tutkimisessa sekä lääkekehityksessä käytettäviä eläinkokeita voitaisiin korvata kehitettävän solumallin avulla. Lisäksi ihmissolujen käytöllä mallissa pyritään saamaan tutkimustietoa, jota voidaan paremmin soveltaa nimenomaan ihmisen sairauden mekanismeihin.
Tutkimus on innovatiivinen ja poikkitieteellinen yhdistäen tekniikoita eri tieteen aloilta. Tutkimuksen odotetaan tuottavan uudenlaisen, moneen käyttötarkoitukseen soveltuvan in vitro myelinisaatiomallin. Mervi Ristolalle myönnetty apuraha on suuruudeltaan 10 000 euroa. Tutkimus tehdään Dos. Susanna Narkilahden Neuroryhmässä Tampereen yliopistossa, Biolääketieteellisen teknologian instituutissa (BioMediTech).