Vuoden 2007 vaihtoehtomenetelmien apurahat

Parannuskeinoja sukuelinten syöpiin ja lisääntymisterveyteen etsitään ihmissolujen avulla

FM Ninna Toivanen tutkii Tampereen yliopistossa hormonihäirintää aiheuttavia tekijöitä eläinkokeettomilla menetelmillä (2500 €).

Monet kemikaalit voivat häiritä eliöiden hormonitoimintaa. Luontoon päässeet estrogeenejä matkivat kemikaalit ovat aiheuttaneet esimerkiksi alligaattoreiden ja kalojen feminisaatiota. Ihmisillä hormonihäiritsijöiden epäillään aiheuttavan muun muassa miesten hedelmättömyyttä ja aineiden arvellaan vaikuttavan myös tautien vastustuskykyyn.

Perinteisesti hormonaalisia aineita on tutkittu eläinkokein, joissa altistuksen jälkeen tapettujen rottien ja kalojen lisääntymiselinten ja maksan kokoa on tarkasteltu. Tutkimuksessa kehitetään ihmisen rinta- ja eturauhassyöpäsoluja hyödyntävät testimenetelmät, joilla voidaan samanaikaisesti selvittää aineen estrogeenisyyttä tai androgeenisyyttä sekä vaikutuksia hormonisynteesiin. Menetelmien avulla tutkitaan kahta yleisesti hajusteina käytettävää synteettistä myskiä.  

Tutkimuksen avulla kehitetään parempia eläinkokeettomia menetelmiä aineiden hormonivaikutusten arviointiin ja samalla saadaan tietoa aineiden toimintamekanismeista, jotta niiden aiheuttamia haittoja kyettäisiin vähentämään tulevaisuudessa.

FT Merja Bläuer kehittää ihmisen soluihin ja kudoksiin perustuvia viljelymalleja lääkeaineiden (prekliiniseen) esitutkimukseen (1500 €).

Ihmisen normaaleihin soluihin ja kudoksiin perustuvilla viljelymalleilla voidaan korvata lääkeaineiden tutkimuksessa käytettäviä eläinkokeita. Tutkimuksessa selvitetään kehitettyjen kohtu ja eturauhasmallien soveltumista hormoniriippuvien syöpien hoitoon tarkoitettujen lääkeaineiden testaukseen. Steroidihormonien vaikutus kohdun ja eturauhasen epiteelisoluihin välittyy pääosin sidekudossolujen erittämien säätelytekijöiden kautta. Tämän vuoksi on tärkeää, että epiteeli- ja sidekudossoluja on mahdollista ylläpitää samassa viljelmässä. Usein kudosviljelyn ongelmana on kudospalojen kuoleminen sisäosistaan. Ilmiötä pyritään estämään viljelemällä ohuita siivuja ja käyttämällä viljelyalustana erityisiä maljoja.

Tutkimuksessa viljeltävät kudokset ovat gynekologian ja urologian klinikoilla tehtävien leikkaushoitojen yhteydessä ylijäävää kudosta, jonka käyttöön pyydetään potilaan kirjallinen suostumus. Kehitetyillä malleilla voidaan esimerkiksi korvata rotilla tehtäviä tutkimuksia, joissa selvitetään lääkeyhdisteiden vaikutusta kohdun suhteelliseen painoon.