Vuoden 2016 pohjoismainen tutkimuspalkinto professori Tuula Heinoselle

Pohjoismainen tutkimuspalkinto myönnettiin professori Tuula Heinoselle eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehittämisestä

Koe-eläinten käyttö biolääketieteellisessä tutkimuksessa on yhä yleistä, vaikka eläinten kärsimyksen eettiset ongelmat ja eläinkokeissa saatujen tulosten heikko ennustavuus ihmisvaikutuksille tiedostetaankin. Professori Tuula Heinonen on urallaan paneutunut eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen. Hänen laboratoriossaan ei käytetä eläimiä, vaan niiden sijaan biolääketieteellistä tietoa tuotetaan ihmissoluviljelmiä tarkkailemalla.

Tuula Heinonen luotsaa tällä hetkellä FICAM vaihtoehtomenetelmäkeskusta Tampereen yliopistossa. Keskuksen toiminta keskittyy validoitujen menetelmien kehittämiseen ja olemassa olevista tiedottamiseen liittyen regulatorisen toksikologian tutkimuksiin ja biolääketieteen perustutkimukseen. Keskuksen tavoitteena ei ole ainoastaan uusien innovaatioiden synnyttäminen vaan myös uusien tutkijapolvien kasvattaminen korvaavien menetelmien taitavaan hyödyntämiseen. Heinonen kertoo olevansa ylpeä keskuksen kansainvälisen tason saavutuksista eläinkokeettomien menetelmien kehitykseen. “Siirtyminen eläinkokeisiin nojautuvasta testauksesta eläinkokeettomaan tutkimukseen merkitsee valtavaa haastetta tiedeyhteisölle ja turvallisuudesta vastaaville viranomaisille“, Heinonen valottaa tulevaisuuden näkymää: tarvitaan uudistettu toimintatapa ja infrastruktuuri sisältäen uuden teknologian soluviljely-laboratorioita koe-eläintallien sijaan ja uudenlaista koulutusta ja osaamista riskien hallinnassa. Vain tällä tavoin vaihtoehtoisten menetelmien kehitys auttaa rikastuttamaan tiedettä, edistämään hyvinvointia ja vähentämään koe-eläinten tarvetta.

Heinonen väitteli vuonna 1982 mekanistisen toksikologian alalta ja hänet on nimitetty dosentiksi sekä Turun että Helsingin yliopistoissa. Urallaan Heinonen on toiminut tutkijana niin työterveyslaitoksessa kuin lääketeollisuudessakin. Nykyisin hänen verkostonsa ulottuvat tieteellisistä seuroista ja vaihtoehtomenetelmien käyttöä edistävistä kansainvälisistä järjestöistä viranomaistoimiin. Heinonen on EU:n PARERE-verkoston jäsen ja vaikuttaa kotimaassaan eläinkoeluvat myöntävässä lautakunnassa sekä koe-eläinten suojelun neuvottelukunnassa. Lisäksi hänellä on aktiivinen rooli tieteenalansa julkaisutoiminnassa.

Olen tavattoman iloinen huomionosoituksesta, sanoo Heinonen. Se mielestäni kertoo, että minä itse ja me FICAMissa olemme tehneet kansainvälisesti merkittävää työtä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien saralla. Tällä työllä on selvää kysyntää. Huomionosoitus ilman muuta kannustaa ja antaa voimia jatkaa työtämme.

Palkinnon myöntävät kolme pohjoismaista säätiötä, jotka tukevat eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä. Palkinto on suuruudeltaan 60 000 ruotsin kruunua. Suomalainen Juliana von Wendtin säätiö, tanskalainen Alternativfondet ja ruotsalainen Forska utan djurförsök ovat jakaneet palkinnon jo 15 kertaa. Palkinto jaetaan Helsingissä Fincopan seminaarissa 23.5.2016 klo 12.30.

Fincopan seminaari 23.5.2016

Paikka: Lindström Talo, Kalasatama (Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki)

Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sitä on mahdollista seurata Periscopen ja Twitterin välityksellä @animaliary -tilin kautta.

Aika 10–14

OHJELMA

10.00–10.10  Seminaarin avaus (Paula Hirsjärvi Fincopan puheenjohtaja)

10.10–10.40  Kyselyraportti: 3R-periaatteiden toteutuminen koe-eläintoiminnassa (Paula Hirsjärvi)

10.40–11.00  Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKESin terveiset (Hanna-Marja Voipio)

11.00–12.00  Hyvinvointiryhmät 3R:n edistäjinä (Hanna-Marja Voipio, Oulun yliopisto)

12.00–12.30  tauko

12.30–12.35  Pohjoismaisen vaihtoehtomenetelmien tutkimuspalkinnon jako (Marianna Norring, Juliana von Wendtin Säätiö)

12.35–13.20  Palkinnon saajan esitys

13.20–14.00   Koe-eläintoimintaan liittyvät eettiset kysymykset – koulutustarpeita? Keskustelu, alustajina Iiris Kasanen, Saara Reiman, Paula Hirsjärvi

Vuoden 2014 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Tutkijatrio palkittiin eläinkokeettomista tutkimusmenetelmistä

Vuoden 2014 Pohjoismainen palkinto eläinkokeille vaihtoehtoisesta tutkimuksesta myönnettiin ruotsalaisille Christel Bergströmille, Maria Karlgrenille ja Pär Matssonille. He työskentelevät Uppsalan yliopistossa tuoden eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä lääkkeiden kehitystyöhön.

Tutkimusryhmä on solu- ja tietokonepohjaisesti selvittänyt mm. kuinka lääkkeet liikkuvat suolistossa, kuinka ne ohittavat sydämen, millaisia sivuvaikutuksia niillä voi olla ja onko olemassa riskiä yhteisvaikutuksesta muiden lääkkeiden kanssa. Tällä tavoin voidaan jo lääketutkimuksen aikaisessa vaiheessa lajitella pois sellaisia aineita, jotka eivät esimerkiksi tavoita kohdesolujaan tai eivät pilkkoudu riittävästi maksassa.

”Pystymme aiempaa varhaisemmassa vaiheessa identifioimaan riskit tai hyödyt ja siten kehittämään uusia lääkeaineita, jotka toimivat parhaiten ihmiselimistössä”, sanoo Christel Bergström, Uppsalan yliopiston farmasian laitoksen dosentti.

Vuoden 2012 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Pohjoismainen eläinkokeiden vaihtoehtoja edistävä tutkimuspalkinto on myönnetty Lundin yliopiston professorille Stina Oredssonille. Palkinto myönnetään eläinkokeiden vaihtoehtoja edistäneelle pohjoismaiselle tutkijalle.

Stina Oredsson on keskittynyt tutkijanurallaan solujen ja solulinjojen tutkimiseen. Eläinkokeiden vähentämisessä Oredsson on kuitenkin tehnyt merkittävintä työtä kouluttajana: Oredsson on ohjannut lukuisia yliopisto-opiskelijoita solututkimuksen pariin eläinkokeiden sijasta. Stina Oredsson ja hänen tutkimusryhmänsä työskentelevät parhaillaan tutkimusprojektissa, jossa tarkoituksena on kehittää uusi hoitostrategia rintasyövälle. Ryhmä käyttää tutkimuksessaan rintasyöpäsoluja koe-eläinten sijaan.

Vuoden 2010 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Vuoden 2010 pohjoismainen tutkimuspalkinto eläinkokeiden vaihtoehdoille myönnettiin tanskalaiselle professorille Johnny T. Ottesenille, jonka erityisalana on ihmiskehon elintoimintojen matemaattinen mallinnus. Palkinnonsaaja työskentelee Roskilden yliopistossa Tanskassa.

Ottesen palkittiin ansioistaan virtuaalisen ihmiselimistön mallinnuksessa, jota hän on tutkimustyössään edistänyt erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan osalta. Mekaanisia, fysikaalisia ja biokemiallisia prosesseja mallintamalla on mahdollista saada uutta tietoa esimerkiksi sydäntautien, kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja stressin oireista ja hoitomuodoista. Ottesenin tutkimustulosten avulla voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti korvata koe-eläinten käyttöä esimerkiksi lääkkeiden kehitystyössä ja myrkyllisyyskokeissa.

Vielä tällä hetkellä ihmisten sairauksien tutkiminen pohjautuu voimakkaasti koe-eläinten käyttöön, mutta uusia tutkimusmenetelmiä kehittämällä voidaan koe-eläinten käyttöä vähentää tulevaisuudessa merkittävästi. Matemaattinen mallinnus on kansainvälisesti kasvava tutkimusala, jolla on paljon annettavaa lääketieteelle ja eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien lisäämiselle.

Vuoden 2008 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Neurologian dosentti Nina Forss palkittiin vuonna 2008 hänen työstään kivuntutkimuksen edistämiseksi. Palkinnon jakoivat kolme pohjoismaista säätiötä, jotka tukevat eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä.
 
 
Nina Forss
 Eläinten kipuja osataan jo hoitaa ja eläinten kokemaan kipuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Eläinkokeissa eläinten kipua ei kuitenkaan pystytä poistamaan, jos kivun mekanismit tai kipulääkkeet ovat tutkimuksen kohteena. Tälläiseen koe-eläinten käyttöön on haastavaa löytää vaihtoehtoisia menetelmiä.
Pitkään jatkuvat tai kovat kivut ovat polttava ongelma niistä kärsiville potilaille, ja uutta ymmärrystä kivun olemuksesta tarvitaan. Perinteisesti kivun tutkimus on pohjautunut koe-eläinten käyttöön. Lääkäri Nina Forss on selvittänyt kivun salaisuuksia vapaaehtoisilla koehenkilöillä eläinkokeiden sijaan. Tutkimuksissaan hän on hyödyntänyt erilaisia aivokuvantamisen menetelmiä.
Lisätietoja
Sisällys
1.  Akuutin ja kroonisen kivun keskushermostomekanismit (Nina Forss)
2.  Kivuntutkimus vapaaehtoisilla koehenkilöillä – eläinkokeiden korvaamisen mahdollisuudet ja haasteet
3. Aivokuvantaminen tuo apua kipupotilaille ja korvaa eläinkokeita
1. Akuutin ja kroonisen kivun keskushermostomekanismit
Nina Forss, LT Dos Neurol.el
TKK/aivotutkimusyksikkö, HYKS/Neurologian klinikka
Kivun kroonistuessa kipusignaalit menettävät alkuperäisen, hyödyllisen merkityksensä kudosvaurion varoittajana. Pitkittynyt kipu ei myöskään edesauta paranemisprosessia, vaan kroonistuessaan se muuttuu sairaudeksi. Kroonisesta kivusta kärsii joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes suomalaisista jossain vaiheessa elämäänsä.
Kipututkimus on pitkään keskittynyt perifeeriselle ja spinaaliselle tasolle. Aivojen toimintamuutokset kivun yhteydessä ovat kuitenkin keskeisessä asemassa kivun kokemisen kannalta. Siksi akuutin ja kroonisen kivun aivomekanismien tunteminen on välttämätöntä diagnostiikan parantamiseksi ja tehokkaamman hoidon kehittämiseksi.
Toiminnallinen aivokuvantaminen (magnetoenkefalografia MEG, toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus fMRI, transkraniaalinen magneettistimulaatio TMS yms.) on viime vuosikymmenen aikana kehittynyt merkittävästi, mikä mahdollistaa aivotoiminnan tutkimisen täysin noninvasiivisesti niin terveillä koehenkilöillä kuin erilaisilla potilasryhmilläkin. Kuvantamismenetelmien avulla saadaan tarkkaa tietoa siitä, missä aivojen osissa ja milloin aivoissa tapahtuu muutoksia esim. kivun kokemisen yhteydessä.
TKK:n kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikössä on pitkäaikainen kokemus ih-misaivojen toiminnallisista kuvantamistutkimuksista sekä laaja-alainen ja poikkitieteellinen tietämys ihmisaivojen systeemitason toiminnoista. Olemme laboratoriossamme tutkineet aivokuvantamisen avulla mm. kivun keskushermostomekanismeja terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Olemmekin onnistuneet kehittämään kipu-stimulaatiomenetelmän, jonka avulla voidaan aktivoida erikseen ihmisen kaksi eri kipusäietyyppiä (A delta- tai C-säikeet). Tähän asti etenkin C-säikeiden merkitys ihmisen kroonisessa kivussa on ollut epäselvää; onnistuttuamme nyt rekisteröimään luotettavasti näitä vasteita terveillä henkilöillä meillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus selvittää, miten kipusäikeet toimivat kroonisessa kivussa. Olemmekin käynnistäneet uuden tutkimusprojektin yhteistyössä HYKS:n kipuklinikan kanssa, jossa tavoitteenamme on selvittää kroonisen kivun keskushermostomekanismeja etiologialtaan erilaisissa kipupotilasryhmissä.
Olemme lisäksi havainneet, että krooninen kipu muovaa aivoja. Aiemmassa tutkimusprojektissamme osoitimme ensimmäistä kertaa maailmassa, että krooninen yläraajakipu jättää jäljen aivoihin: kroonisesta, idiopaattisesta yläraajakivusta kärsivien potilaitten kipeän käden edustusalue oli aivoissa merkittävästi pienentynyt verrattuna terveeseen käteen tai terveisiin verrokkeihin. Jatkuva, monotoninen koko käden kattava kipu oli ilmeisesti aiheuttanut tuntoaivokuorella reorganisaatiota siten, että sormien edustusalueet olivat fuusioituneet yhteen muodostaen yhden kömpelön kouran erillisten sormiedustusten sijaan. Näin pystyttiin osoittamaan objektiivisesti mitattavissa oleva muutos aivoissa kroonisen kivun seurauksena. Lisäksi tulokset antoivat viitteitä uusista kuntoutusmahdollisuuksista; esim. yksittäisten sormien stimu-lointi voisi palauttaa aivokuoren normaalit edustusalueet ennalleen ja siten parantaa käden toimintakykyä ja mahdollisesti myös vähentää kipua.
Kipupotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen vaatii ymmärrystä siitä, mikä aiheuttaa kivun kroonistumisen ja toisaalta tietoa siitä, aiheutuuko kroonisen kivun kokeminen häiriöstä sensorisissa ratayhteyksissä vai tulkitaanko alkuperäiset signaalit väärin korkeammissa aivokeskuksissa. Tutkimusprojektimme antaa näistä mekanismeista tietoa perustutkimuksen tasolla, mutta siitä saatava informaatio on suoraan sovellettavissa kliiniseen käytäntöön ja edelleen diagnostiikan ja hoidon kehittämiseen.
Aivotutkimusyksikkö
2. Kivuntutkimus vapaaehtoisilla koehenkilöillä – eläinkokeiden korvaamisen mahdollisuudet ja haasteet
Eläinkokeiden vaihtoehtoja Focus on Alternatives Workshopin raportin perusteella
 
Runsaasta tutkimuksesta huolimatta on ollut vaikea löytää tehokkaita ja turvallisia menetelmiä kivunhoitoon. Ihmisen erilaisten kiputilojen biologiaa ja hoitomenetelmiä tutkitaan edelleen valtaosin eläinmalleilla, joiden hyöty on rajoitettu.  Eurooppalainen lainsäädäntö vaatii, että eläinkokeettomia menetelmiä on harkittava ennen ryhtymistä koe-eläimillä tehtävään tutkimukseen. Viimeaikainen tieteellinen ja tekninen kehitys erityisesti hermokuvantamisen alalla antaa mahdollisuuksia korvata eläinkokeita ihmisen kivun tutkimisessa. Ryhmä kipututkimuksen asiantuntijoita yliopistoista ja teollisuudesta kokoontui pohtiakseen luovasti, mitä välineitä, strategioita ja haasteita sisältyy kipututkimuksen eläinkokeiden korvaamiseen, vaihtoehtoina tutkimukset ihmispotilailla ja terveillä vapaaehtoisilla yhdessä in vitro -menetelmien kanssa.
Raportissa selvitellään, kuinka kivun ongelmaa voidaan lähestyä käyttämällä erilaisia aivokuvantamismenetelmiä, kuten funktionaalinen mageettikuvaus (fMRI), magnetoenkefalografia (MEG) ja positroniemissiotomografia (PET), yksinään tai yhdessä. Lisäksi tutkitaan, miten seuraavat menetelmät käyvät vaihtoehdoiksi yhdistettyinä aivokuvantamiseen: ihmisellä tehtävä mikrodialyysi, genomi- ja kaksostutkimus sekä muut epidemiologiset menetelmät, in vitro –tekniikat. Suosituksissa valotetaan lisämahdollisuuksia eläinkokeiden korvaamiseen luotettavilla menetelmillä, joilla on merkitystä ihmisen kivun ymmärtämisen ja hoidon kannalta.
Langley ym. 2008. Volunteer studies in pain research – Opportunities and challenges to replace animal experiments. The report and recommendations of a Focus on Alternatives workshop. NeuroImage 42:467-473.
3. Aivokuvantaminen tuo apua kipupotilaille ja korvaa eläinkokeita
Juliana von Wendtin säätiö
Ihmisaivot ja niiden toiminta ovat erittäin monimutkainen kokonaisuus, jossa piilee vielä paljon salaisuuksia. Tutkijat ovat vuosikymmenien ajan pyrkineet selvittämään näitä salaisuuksia yrittämällä mallintaa koe-eläimissä niin terveiden kuin sairaiden ihmisaivojen toimintaa. Valtavasta yrityksestä huolimatta tehokkaita hoitomenetelmiä useisiin vaikeisiin aivosairauksiin ja krooniseen kipuun ei ole onnistuttu löytämään.
Koe-eläiminä aivotutkimuksessa käytetään mm. jyrsijöitä, kaneja, kissoja, koiria ja apinoita. Erityisesti kipututkimuksessa koe-eläinten käyttö on ollut eettisesti hyvin kyseenalaista: pahimmillaan Suomessakin on kehitetty ns. kipumalli, jossa kivun voimakkuutta on pisteytetty sen mukaan, miten pitkälle eläin järsii omaa jalkaansa.
Viime vuosien aikana aivotutkimus on kokenut vallankumouksen, kun on kehitetty kuvantamismenetelmiä, joilla voidaan turvallisesti tutkia suoraan elävien ihmisten aivoja. Näitä kajoamattomia menetelmiä ovat muun muassa magnetoenkefalografia (MEG), toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI),  positroniemissiotomografia (PET) ja DTI-kuvantaminen. Eri menetelmiä yhdistämällä aivoista saadaan tarkan rakennekuvan lisäksi tietoa toiminnasta; kuvantamisen avulla voidaan nähdä hermoimpulssien kulku aivoissa millisekuntien tarkkuudella.
Aivokuvantamismenetelmät ovat suuri apu kliinisessä lääketieteessä, mutta ne ovat myös perustutkimukselle yhä tärkeämpiä. Menetelmät tuottavat arvokasta tietoa, jota olisi aiemmin ollut mahdotonta hankkia muutoin kuin eläinkokeilla. Mikä parasta, ihmisen aivoista saadaan sellaista tietoa, jota voidaan suoraan soveltaa potilaiden auttamiseen, ja jonka hankkiminen koe-eläinmalleilla ei olisi edes mahdollista. Ihmisen ja apinankin aivot eroavat niin paljon toisistaan, että apinoilla saaduista tuloksista on ollut vaarallista vetää suoria johtopäätöksiä ihmiseen.
Suomessa professori Riitta Harin johtama TKK:n aivotutkimusyksikkö on kuvantamismenetelmiensä ansiosta maailmanlaajuisesti arvostettu osaamiskeskus ja Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö. Yksikössä Clini-MEG yksikön ja kipututkimuksen johtajana työskentelevä dosentti Nina Forss keskittyy tutkimuksissaan kivun mekanismeihin, joita hän selvittää käyttämällä apuna terveitä koehenkilöitä ja kroonisesta kivusta kärsiviä potilaita.
Tutkimuksissa ihon kipusäikeitä ärsytetään thulium-laserilla, mikä aistimuksena vastaa pientä neulanpistoa. Aivokuoren aktivoitumista kivulle seurataan monikanavaisella MEG-rekisteröinnillä tai toiminnallisella magneettikuvauksella. Näissä tutkimuksissa kroonisen kivun onkin todettu aiheuttavan pysyviä muutoksia aivokuoren toimintaan. Tutkimuksen tuloksena on avautunut myös mahdollisuus kuntouttaa kipupotilaita uudella tavalla, jolla kipu saadaan vähenemään tai ehkä jopa loppumaan.
”Kipukokemus on hyvin monimuotoinen kognitiivinen ilmiö, johon vaikuttaa kipuärsykkeen voimakkuuden lisäksi tunteet, tarkkaavaisuus ja aiemmat muistot kivun kokemisesta ja siitä selviytymisestä. On todennäköistä, että kroonista ja akuuttia kipua välittävät kokonaan eri hermoverkot. Tutkimalla kroonisia kipupotilaita voidaan selvittää, minkä alueen vaurioista loppujen lopuksi kroonisessa kivussa on kyse, ja mikä olisi paras keino sen hoitamiseen” sanoo Nina Forss. Tutkimalla ihmisiä saadaan tarkkaa informaatiota kivun laadusta, voimakkuuden vaihtelusta ja sijainnista, mitkä eläinkokeissa voidaan päätellä korkeintaan epäsuorasti. Aivokuvantamisen avulla voidaan myös objektiivisesti seurata eri kipulääkkeiden vaikutusta ihmisaivojen toimintaan ja kivun kokemiseen.

Vuoden 2007 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Kanien korvaaminen kosmetiikan testauksessa edistyy – Pohjoismainen  palkinto  solutestin  kehittäneelle  tutkijalle

Miksi jotkut saippuat ja sampoot kirveltävät silmissä? Miten asiaa voi selvittää, ilman että kaniineja piinataan tiputtamalla niiden silmiin aineita? Kannattaa kysyä Anna Forsbyltä, joka on hermotoksikologian tutkija Tukholman yliopistossa. Hän on tehnyt useiden vuosien ajan työtä kehittääkseen menetelmän, jolla lievää silmä-ärsytystä voidaan tutkia solumalleilla elävien kanien sijasta. Tästä työstään hän on  nyt saanut Pohjoismaisen palkinnon, jonka myöntävät vaihtoehtoisia menetelmiä tukevat säätiöt.

Anna Forsbyn menetelmä saattaa tulla suureen tarpeeseen, kun EU:n kielto testata kosmetiikkaa eläinkokein astuu voimaan vuonna 2009.  Toisaalta EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö tulee vaatimaan miljoonien koe-eläinten käyttöä testauksessa. Tuhannet kemikaalit on tutkittava myös silmä-ärsytyksen varalta. Voimakkaan silmä-ärsytyksen ja -syöpymisen tutkimiseksi on jo olemassa vaihtoehtoja, mutta ei lievän ärsytyksen toteamiseksi.

– Vaihtoehtojen kehittämiseen panostetaan nyt voimakkaasti, etenkin EU:ssa, ja se on erittäin ilahduttavaa, toteaa Anna Forsby. Vaihtoehtotutkimus on välttämätöntä ja se pitäisi priorisoida yhä voimakkaammin. Tavoitteena on, että menetelmämme korvaa ne erittäin tuskalliset kokeet, joita kaneilla toistaiseksi tehdään silmä-ärsytyksen arvioimiseksi. Käytämme hermosoluja, jotka kipua välittävänä solutyyppinä saattavat olla juuri vaihtoehtotesteistä puuttuva osanen. Lisäämällä kipureseptorin geenin olemme saaneet hermosolut ”tunnistamaan” epäilyttäviä kemikaaleja.

Diabetes-tutkimus ja akuutin myrkyllisyyden testaus ovat muita alueita, joilla Anna Forsby on oivaltanut hermosolujen merkityksen tutkimuksen laadun parantamisessa ja vaihtoehtomenetelmien täydentämisessä. Nuorten tutkijoiden opetuksen ja ohjauksen kautta hän lisäksi vie ansiokkaasti eteenpäin tietotaitoa solumallien käytössä.

Pohjoismainen palkinto eläinkokeiden vaihtoehtojen edistämisestä on jaettu vuosittain vuodesta 1996 lähtien.

Vuoden 2006 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Lisbeth Knudsen saa palkinnon pitkäaikaisesta omistautumisestaan vaihtoehtojen edistämiseen ja eläinkokeettomien menetelmien käyttöön tutkimusaloilla, joilla eläinkokeet ovat yleisiä. Hän on Tanskan edustaja EU:n vaihtoehtokeskus ECVAM:n (European Centre for the Validation of Alternative Methods) tieteellisessä neuvottelukunnassa.

 KnudsenLisbeth Knudsen on äskettäin nimitetty kokeellisen toksikologian professoriksi Kööpenhaminan yliopistossa, painopisteenä eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittäminen. Yksi Lisbeth Knudsenin projekteista on istukkaperfuusiotestin kehittäminen. Testillä voidaan arvioida sikiön altistumista haitallisille aineille. Tutkimuksessa on käytetty keisarinleikkauksista äidin luvalla saatavia ihmisen istukoita. Näin sikiölle vaarallisista aineista saadaan luotettavampaa ja käyttökelpoisempaa tietoa kuin eläinkokeilla.

Omalla tutkimusalallaan Lisbeth Knudsen on nähnyt paljon vaivaa välttääkseen koe-eläinten käyttöä kysyen aina itseltään: “Kuinka voin saavuttaa tavoitteeni ilman koe-eläimiä, tinkimättä tieteellisestä laadusta?” Juliana von Wendtin Säätiö ja muut palkinnonjakajat kannustavat palkinnon myötä muitakin tutkijoita noudattamaan hänen esimerkkiään.

Vuoden 2005 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Vuoden 2005 pohjoismainen tutkimuspalkinto myönnettiin Tarja Toimelalle

FT Toimela sai palkinnon tunnustuksena eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittämisestä in-vitro toksikologian alalla. Hän on tutkinut erityisesti ympäristömyrkkyjen vaikutusta aivoihin Tampereen Solututkimus keskuksessa. Tutkijana Toimela on tavoitellut tuloksia johdonmukaisesti solu- ja kudosviljelmämenetelmiä käyttäen.

Alumiini ja elohopea ovat saasteita jotka ovat levinneet elinympäristöömme. Nämä myrkyt vaikuttavat eritoten keskushermostoon tappaen aivosoluja, ja altistumisen seurauksena ihmiset voivat sairastua erilaisiin aivotoimintoihin vaikuttaviin sairauksiin. Yleensä aivot ovat turvassa myrkyiltä sillä veri-aivo este estää myrkkyjä pääsemästä aivoihin, mutta alumiini ja elohopea muodostavat poikkeuksen – ne pystyvät tunkeutumaan esteen läpi ja iskemään aivosoluihin. Solujen toimintoja voidaan hallita ja havainnoida soluviljelmissä tarkasti. Etenkin useasta solutyypistä koostuvat ihmissolumallit ovat arvokkaita tutkittaessa kemikaalien toksisuusvaikutuksia esimerkiksi REACH ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Palkinto luovutettiin 3.11. järjestetyn REACH seminaarin yhteydessä Helsingissä.

toimela1 netti

Vuoden 2004 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Ruotsalainen plastiikkakirurgi Gunnar Kratz palkittiin ihon paranemismekanismin tutkimuksistaan. Professori Kratz on tutkinut ihon paranemismekanismia keskittyen etenkin haavojen ja palovammojen hoitoon Lindköpingin yliopistollisessa sairaalassa.

Ymmärrettävästi tällaiseen tutkimukseen suorittaminen eläimillä voi aiheuttaa kärsimystä niille. Kratz onkin kehittänyt menetelmää, jolla ihmisen ihonkudosta pystytään viljelemään ja saatua viljelmää käyttämään standardoituna mallina tutkittaessa ihon paranemismekanismeja. Hänen menetelmänsä on saanut pysyvän jalansijan tutkimusmaailmassa ja ovatpa siitä hyötyneet Göteborgin taannoisen diskopalon nuoret uhritkin.

Vuoden 2003 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Palkinto eläinkokeettomalle tutkimukselle on jaettu vuonna 2003 Adrian ja Karina Smithille. Pohjoismainen palkinto on tunnustus eläinystävällisten tutkimus- ja opetusmenetelmien kehitystyöstä.

Palkitut norjalaiset Smithit ovat eläinlääkäripariskunta, joka on työskennellyt aiheensa parissa jo kymmenkunta vuotta. Heidän perustamansa englanninkielinen NORINA-tietopankki esittelee muun muassa anatomian ja fysiologian opetuksessa hyödyllisiä videoita, cd.romeja, tekohiiriä ja muita keksintöjä, jotka korvaavat elävien eläinten käyttöä.

NORINA-tietopankki