Vuoden 2018 apuraha eläinkokeita syöpälääkkeiden kehityksessä korvaavalle testille

Apurahaa eläinkokeita syöpälääkkeiden kehityksessä korvaavalle testille

Juliana von Wendtin säätiö myönsi vuosittaisen vaihtoehtomenetelmien apurahansa syöpätautien tutkimukseen soveltuvan solumallin kehittämiseen.

Apuraha myönnettiin FM tutkija Outi Huttalalle, joka työskentelee Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa toimivassa vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMissa.

Uusia syöpälääkkeitä tutkittaessa käytetään yleisesti eläinkokeita, joissa esimerkiksi hiiriin saatetaan istuttaa ihmisen syöpäsoluja kasvaimia muodostamaan. Kuitenkaan hiiren elimistö ei vastaa ihmistä ja siksi hiirillä saadut hoitotulokset voivat olla harhaanjohtavia. Kaikista tutkituista lääkeaine-ehdokkaista huomattava osa on osoittautunut haitallisiksi tai tehottomiksi eläinkokeissa. Lisäksi osa ihmisille tehokkaista lääkekandidaateista voi jäädä löytämättä eläinkokeissa, jolloin niistä ei koskaan saada hyötyä potilaille. Siksi on tärkeää pystyä tarkemmin valitsemaan lupaavimmat lääkeaine-ehdokkaat ilman eläinkokeita.

Nyt kehitettävässä mallissa syöpäsoluviljelmään yhdistetään ihmissoluista tehty verisuonitus, jolloin solujen välinen vuorovaikutus saadaan vastaamaan ihmiselimistöä. Perinteisesti solumallien solut viljellään suoraan muovin päällä, jolloin ongelmana on ollut, että ne eivät saa luonnollisia signaaleja kasvualustastaan. Hankkeessa luodaan syöpäkudosta mallintava yhdistelmäviljelmä, jonka ominaisuuksia vertaillaan ihmiskudokseen, jotta kudosmalli soveltuisi ihmisen lääkevaikutusten tutkimiseen. Tulevaisuudessa malliin on helppo yhdistää myös FICAMissa kehitteillä oleva maksan toimintaa jäljittelevä solumalli, jolloin voitaisiin samalla kertaa arvioida myös lääkeaineiden myrkkyvaikutuksia. Osana hanketta Huttala osallistuu kudosteknologia alan TERMIS-kongressiin, Kiotossa, Japanissa. Huttalan tutkimusta tuettiin 14 000 eurolla.

Vuoden 2017 apuraha epilepsiatutkimuksen solumallin kehittelyyn

Vuoden 2017 apuraha epilepsiatutkimuksen solumallin kehittelyyn

Apurahaa eläinkokeiden vaihtoehdoille epilepsiatutkimukseen ja yliopisto-opetukseen

Juliana von Wendtin säätiö myönsi apurahaa epilepsian tutkimukseen soveltuvan solumallin kehittämiseen ja eläinlääketieteen opetuseläinkokeiden korvaamiseen.

Apuraha epilepsian mallintamiseen myönnettiin tamperelaisen BioMediTech-instituutin tutkijatohtori Anssi Pelkoselle. Pelkosen tavoitteena on ihmisen kantasoluja ja sähköfysiologian mittaustekniikkaa hyödyntämällä tutkia toiminnallisia hermoverkkoja. Aivojen erilaisista solutyypeistä muodostettua viljelmää voidaan stimuloida lääkeaineilla (esimerkiksi GABA-estäjä bikukulliinilla) ja tämän jälkeen mitata hermosolujen sähköistä aktiivisuutta, joka kuvastaa epileptistä kohtausta.

Epileptisten kohtausten aiheuttaminen on koe-eläimille tuskallista ja niiden elämänlaatua heikentävää. Eläinkokeissa jyrsijöiden aivoja voidaan vahingoittaa kemiallisilla tai mekaanisilla menetelmillä, jotta hiiret tai rotat saisivat epileptisiä kohtauksia. Epilepsiaan liittyviä eläinkokeita tehdään Suomessakin. On selvää, että epilepsian tutkimiseen tarvitaan parempia, eläinvapaita malleja, jotka kuvaavat ihmisen aivojen toimintaa tarkemmin ja mahdollistavat tehokkaamman lääkekehityksen. Onnistuessaan Pelkosen hanke mahdollistaa epileptisen aktiivisuuden mallintamisen entistä paremmin ihmisperäisillä soluilla, mikä vähentää koe-eläinten tarvetta epilepsialääkkeiden seulonnassa ja testauksessa, sekä myös muussa hermoverkkojen tutkimuksessa.

Professori Mari Heinonen sai apurahan kliinisen eläinlääketieteen opetuseläinkokeiden vähentämiseen tähtäävän luonnollisenkokoisen sikanuken hankintaan. Sikamallin avulla tulevat eläinlääkärit voivat harjoitella kliinisen tutkimuksen tekemistä ja verinäytteen ottoa ennen elävien eläinten tutkimuksia. Vaikka lainsäädäntö kieltää eläinkokeiden tekemisen, jos korvaava menetelmä on olemassa, ei ole itsestään selvää, että oppilaitoksilla ja yliopistoilla olisi riittävät varat opetusmateriaalin hankintaan. Heinosen tavoitteena on kerätä yliopiston ulkopuolinen rahoitus yli 30 000 euron hintaiseen sikamalliin. Malli on kestävä ja sitä voidaan hyödyntää opetuksessa pitkälle tulevaisuuteen. Sikamallin hankintaa tuettiin 2 000 eurolla ja epilepsiamallia 13 000 eurolla.

sikamalli2017

Vuoden 2016 apuraha maksatoksisuuden solutestin kehittämiseen

Apurahaa lääkkeiden ja kemikaalien maksatoksisuuden solutestin kehittämiseen

Juliana von Wendtin säätiö myönsi vuoden 2016 apurahan Marika Mannerströmille ihmissolupohjaisen testimenetelmän kehittämiseen. FL Marika Mannerström työskentelee Tampereen yliopiston FICAM –keskuksessa, jossa kehitetään vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä eläinkokeille.

Suun kautta kehoon tulevat aineet kuten lääkkeet, ruoan lisäaineet ja torjunta-ainejäämät prosessoidaan maksassa ennen niiden jakautumista elimistöön. Maksan hajotustyön seurauksena turvallinenkin aine voi muuntua ihmiselle vaaralliseen muotoon. Tällaiset hajoamistuotteet ovat tärkein syy lääkkeiden aiheuttamiin haittavaikutuksiin, ja sen vuoksi ne on syytä tuntea.

Maksametaboliatestin puute on merkittävä este in vitro toksisuustestien laajemmalle hyväksynnälle. Viranomaiset vaativat edelleen eläinkokeita lääkemetaboliittien selvittämiseksi, vaikka maksan toiminta eroaa ihmisen ja eläinten välillä. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää ihmisen soluihin perustuva testi, jonka avulla maksan toiminnan vaikutus kyetään ennakoimaan.

Hankkeen lopullisena tavoitteena on saada validoitu ja viranomaisten hyväksymä testimenetelmä osaksi in vitro testimenetelmäpatteristoa, jolla kemikaalien ja niiden metaboliittien toksisuus voitaisiin selvittää riittävästi jo varhaisessa tuotekehitysvaiheessa ja ilman eläinkokeita. Valittu lähestymistapa ei edellytä hajoamistuotteiden tunnistamista, jotta niiden myrkyllisyyttä voidaan selvittää.

Tutkimus suoritetaan Suomen vaihtoehtomenetelmä keskuksessa FICAMissä, Tampereella. FICAM kehittää, optimoi ja validoi ihmissolujen käyttöön perustuvia kudos- ja elinmalleja. Mannerströmille myönnetty apuraha on suuruudeltaan 13 000 euroa.

Vuoden 2015 apuraha MS-taudin eläinkokeettoman tutkimusmenetelmän kehittämiseen

Apurahaa MS-taudin tutkimiseen soveltuvan ihmissolupohjaisen mallin kehittämiseen

 

Keskushermoston sairaudet, kuten MS-tauti, ovat yleisimpiä invalidisoivia sairauksia aikuisissa. Taudin kehittyessä myeliinin tuhoutuminen johtaa tiedonkulun pysähtymiseen aivoista ja selkäytimestä muualle kehoon. Myeliini on hermosolujen viejähaarakkeita ympäröivä rakenne, joka toimii eristekerroksena ja parantaa sähköistä tiedonkulkua.

 

MS-taudissa immuunijärjestelmä vaurioittaa myeliiniä. Nykyiset hoitomuodot vaikuttavat pääasiassa tulehdusta hillitsevästi ja sitä kautta estävät hermoston rappeutumista. Tämänhetkinen tieto myeliinin vauriomekanismeista on vajavaista. Samoin lisää tutkimusta tarvitaan liittyen kantasoluhoitojen mahdollisuuksiin. In vitro solumallit ovat merkittävä työkalu myelinisaation ja siihen liittyvien sairauksien tutkimisessa.

 

Koe-eläinten käytön eettisten ongelmien lisäksi MS-taudin tutkimisessa käytettävät eläinmallit eivät vastaa riittävästi ihmisen sairautta. Lisäksi eläinkokeiden tekeminen neurotieteissä on varsin kallista ja suhteellisen hidasta toimintaa. Lääkekehityksen puolella on myös pula in vitro malleista, joilla voidaan suorittaa lakisääteiset testaukset eläinkokeiden määrää vähentäen.

 

Menestyksekäs tutkimusryhmä Tampereen yliopistolla on kehittänyt usean vuoden ajan ihmissolupohjaista in vitro mallia, jossa myelinisaation tapahtuminen olisi helppo todentaa. Kyseinen malli edustaa uudenlaista lähestymistapaa myelinisaation mallintamiseen ja siihen liittyvien sairausmallien kehittämiseen.

 

Tutkimuksen tavoitteena on parantaa myelinisaatiomallia, jotta se soveltuisi MS-taudin tutkimiseen. Säätiön nyt rahoittama tutkimus tähtää siihen, että myelinisaation ja MS-taudin tutkimisessa sekä lääkekehityksessä käytettäviä eläinkokeita voitaisiin korvata kehitettävän solumallin avulla. Lisäksi ihmissolujen käytöllä mallissa pyritään saamaan tutkimustietoa, jota voidaan paremmin soveltaa nimenomaan ihmisen sairauden mekanismeihin.

 

Tutkimus on innovatiivinen ja poikkitieteellinen yhdistäen tekniikoita eri tieteen aloilta. Tutkimuksen odotetaan tuottavan uudenlaisen, moneen käyttötarkoitukseen soveltuvan in vitro myelinisaatiomallin.

Mervi Ristolalle myönnetty apuraha on suuruudeltaan 10 000 euroa. Tutkimus tehdään Dos. Susanna Narkilahden Neuroryhmässä Tampereen yliopistossa, Biolääketieteellisen teknologian instituutissa (BioMediTech).

Vuoden 2014 apurahat kemikaalien vaikutuksia osoittavan menetelmän testaukselle sekä ihmissolupohjaisen sydänmallin kehittämiselle

Apurahaa kemikaalien vaikutuksia osoittavan menetelmän testaukselle sekä ihmissolupohjaisen sydänmallin kehittämiselle

 

Juliana von Wendtin säätiö myönsi vuoden 2014 apurahat kahdelle tutkijalle. FT Tarja Toimela osallistuu kemikaalien hormonaalisia vaikutuksia osoittavan menetelmän kansainväliseen toimintavarmuuden testaukseen. FM Hanna Vuorenpää kehittää väitöskirjatyössään toiminnallista ihmissolupohjaista sydänmallia. Molemmat työskentelevät Tampereen yliopiston FICAM-keskuksessa, jossa kehitetään vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä eläinkokeille.

 

Osallistuminen kemikaalien testauksen kansainväliseen validointiin

 

Tarja Toimelan hankkeessa osallistutaan AR-CALUX in vitro -menetelmän kansainväliseen laboratorioiden väliseen validointiin. Soluviljelmällä on tarkoitus tutkia kemikaalien mahdollisia hormonaalisia vaikutuksia mittaamalla kemikaalialtistuksen jälkeistä geenireseptorien toimintaa. Jos testi osoittautuu toimivaksi, tulee EURL ECVAMin tieteellinen komitea hyväksymään testimenetelmän, ja se liitetään OECD:n testiohjeistoihin. Tämän jälkeen testi on valmiina korvaamaan nykyisiä REACH-lainsäädännön vaatimia kemikaalitestauksen eläinkokeita. FICAM kutsuttiin maaliskuussa 2014 mukaan tämän AR-CALUX-menetelmän kansainväliseen validointiin.

 

Toiminnallisen ihmissolupohjaisen sydänmallin kehittäminen

 

Hanna Vuorenpään tutkimuksessa kehitetään ihmissolupohjaista sydänkudosmallia, joka jäljittelee luontaisenkaltaisissa olosuhteissa ihmisen sydämen toimintaa. Sydänmallin tavoitteena on korvata tai täydentää vastaavia eläinkokeita ja tuottaa paremmin ihmiseen soveltuvaa tutkimustietoa.

 

Sydänmallia voidaan käyttää lääkekehityksessä potentiaalisten lääkeyhdisteiden nopeaan seulomiseen, sydän- ja verisuonisairauksien tutkimisessa solumallina sekä erilaisten kemikaalien sydäntoksisuuden testaamiseen. Kemikaalien laajaa turvallisuustestausta säädellään EU-jäsenmaita sitovalla REACH–asetuksella, jossa testaukset pyritään suorittamaan kalliiden eläinkokeiden sijaan eettisesti kestävillä vaihtoehtoisilla menetelmillä. Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan näihin tarpeisiin kehittämällä nopea ja edullinen solumalli lääkeaineiden ja kemikaalien sydäntoksisuuden testaukseen. Yhdisteiden sydäntoksisuuden määrityksissä käytetään tällä hetkellä paljon koiria ja terapeuttisten hoitojen testaamisessa sikoja. Tässä esitellyn sydänmallin odotetaan toimivan kliinisesti relevanttina täydentäjänä ja korvaajana näille eläinkokeille.

 

Toimelalle myönnetty apuraha on suuruudeltaan 10 000 euroa ja Vuorenpäälle 1 000 euroa.

Vuoden 2013 apuraha ravinnon syövältä suojaavien yhdisteiden tunnistamiseen käytettävän soluviljelmän kehittämiselle


Apuraha ravinnon syövältä suojaavien yhdisteiden tunnistamiseen käytettävän soluviljelmän kehittämiselle

Apuraha myönnettiin FM Maija Määttäsen väitöskirjatutkimukselle ja se on suuruudeltaan 19 000 euroa. Määttäsen tutkimuksen tavoitteena on luoda eläinkokeita korvaava 3D-soluviljelymalli suolistosyövälle. Tätä mallia hyödyntämällä pystytään eläinkokeita tehokkaammin kartoittamaan ja tunnistamaan elintarvikeperäisiä syöpää ehkäiseviä yhdisteitä sekä tutkimaan näiden vaikutusmekanismeja.

Image105Snapshot All1Eläinkokeisiin verrattuna soluviljelmät mahdollistavat edullisemman, nopeamman sekä eettisesti hyväksyttävämmän keinon testata useita erilaisia yhdisteitä niiden syöpää ehkäisevien vaikutusten osalta. Aiemmin soluviljelmissä on käytetty kaksiulotteista 2D-mallia. Tutkimuksessa kehitettävän 3D-mallin etu 2D-malliin nähden on se, että se tarjoaa tietoa kudoksen organisaatiosta, joka usein häiriintyy solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi.

Tutkimuksessa tullaan luomaan uusi 3D-soluviljelymalli, jonka avulla voidaan jatkossa tutkia ravinnon vaikutuksia suolistosyövän syntyyn ja kehitykseen. Lisäksi kehitettävä malli voi vähentää eläinkokeiden käytön tarpeellisuutta syöpätutkimuksessa, koska se antaa entisiä soluviljelymalleja paremman käsityksen syövän kehittymisestä ja rakenteesta sellaisena kuin se tapahtuisi elävässä organismissa.

Kun eläinkokeetonmalli on validoitu, sitä voidaan käyttää ruuan, kuten kotimaisten marjojen, oletettavasti syövältä suojaavien ainesosasten tunnistamisessa sekä niiden vaikutusmekanismien selvittämisessä. Tutkimus suoritetaan Helsingin Yliopistossa.

Vuoden 2012 apuraha kantasolumallin kehittämiselle lasten terveyteen vaikuttavien myrkkyjen tutkimiseksi

Apuraha kantasolumallin kehittämiselle lasten terveyteen vaikuttavien myrkkyjen tutkimiseksi

Joka kuudennella lapsella on jonkinasteinen kehityshäiriö, joista useimmat ovat hermoston vaurioita. Teollisuuskemikaalien, kuten lyijyn, metyylielohopean ja polykloorattujen bifenyylien, tiedetään aiheuttavan erilaisia hermoston kehityshäiriöitä. Markkinoille tulee vuosittain 2 000-3 000 uutta kemikaalia, joiden myrkyllisyys hermoston kehitykselle tulisi tutkia.

Kaikki tällä hetkellä käytössä olevat neurotoksisuustestit pohjautuvat eläinkokeisiin. Eläinkokeet eivät kuitenkaan aina kerro luotettavasti ihmisvaikutuksista ja lisäksi eläinkokeet ovat kalliita ja hitaita toteuttaa.

Salosen tutkimuksessa kehitettävä malli perustuu ihmisen kantasoluista erilaistettujen hermosolujen käyttöön. Kehitettävä malli mahdollistaa yhdisteiden toksisuuden tutkimisen ihmisen biologiaan perustuen eläinten sijaan. Mallin avulla voidaan nopeasti seuloa suuri joukko kemikaaleja ja löytää mahdollisesti vaaralliset aineet.

Siirtymistä eläinkokeista vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmiin edellytetään myös Suomen ja EU:n lainsäädännössä, jotta koe-eläinten lukumäärää saataisiin vähennettyä. Mikäli mallin kehitys onnistuu odotetusti validoidaan se yhteistyössä EU:n komission alaisen keskuksen (ECVAM, European Centre for validation of Alternative Methods) kanssa. Validointi varmistaa uuden testin käyttöönoton eläinkokeita korvaavana menetelmänä.

Apuraha myönnettiin FM Pauliina Salosen väitöskirjatutkimukselle, jossa kehitetään kantasoluihin pohjautuvaa mallia ihmisen hermostokehitykseen vaikuttavien myrkkyjen tutkimiseen. Apuraha on suuruudeltaan 2 500 euroa. Tutkimus suoritetaan Tampereen yliopiston FICAM vaihtoehtomenetelmäkeskuksessa.

Vuoden 2011 apuraha neurotoksisuus mallien kehittämiseen ihmisperäisistä hermosoluista

Apuraha myönnettiin Tampereen yliopiston FT Riikka Äänismaalle neurotoksisuus mallien kehittämiseen ihmsiperäisistä hermosoluista. Nykyiset toksikologisessa tutkimuksessa sekä lääkeaineiden seulonnassa ja kehittämisessä käytettävät testausmallit ovat pääasiallisesti eläinperäisiä solu- ja kudosmalleja. Tämä johtaa sekä suuriin eläinmääriin että tulosten tulkinnan vaikeuteen, sillä eläinmalleista saatavia tuloksia on hyvin haasteellista tulkita sopivaksi ihmiseen. Uusien EU-säännösten mukaan tuhansia aineita tulee lähitulevaisuudessa testattavaksi haittavaikutustensa varalta, siksi ihmisperäisten solumallien tai niistä rakennettavien kudosmallien kehittäminen nyt on hyvin perusteltua.

Ihmisperäisiä solu- ja kudosmalleja, jotka ovat peräisin syöpäkasvaimista tai muusta leikkausmateriaalista, on jo käytössä. Potilaskudokset ovat kuitenkin rajallisia saatavuudeltaan, joten uusia solulähteitä malleihin tarvitaan. Äänismaan tutkimat ihmisperäiset kantasolut tekevät mahdolliseksi kehittää uusia solu- ja kudosmalleja sekä neurologian puolella erityisesti sähköisesti aktiivisia hermosoluverkostoja, joilla voidaan mimikoida ihmisen hermokudosta. Näissä verkostoissa voidaan tutkia eri aineiden vaikutuksia niin normaaleissa kuin taudin vaivaamissa soluissa. Tällaiset tautispesifiset solut avaavat lisäksi ennennäkemättömän mahdollisuuden mallintaa ihmisen keskushermostosairauksia, kuten epilepsiaa, sekä samaan aikaan vähentää koe-eläinten käyttötarvetta tutkimuksessa.

Äänismaan tutkimuksen lisäksi myönnettiin 1 400 euron suuruinen matka-apuraha FM Hanna Vuorenpään Montrealiin, Kanadaan suuntautuvaan ”Alternatives and Animal Use in Life Sciences” -kongressimatkaan. Hanna Vuorenpää valmistelee väitöskirjaa Tampereen yliopiston vaihtoehtomenetelmäkeskuksessa FICAMissa.

image description

Kuva. A) Ihmisperäinen hermoverkosto MEA-maljalla. B) osoittaa sähköistä toiminnallisuutta. C) Solut ilmentävät hermosoluille spesifisiä proteiineja. NeuroGroup, IBT, Tampereen yliopisto.

Vuoden 2010 apuraha vaihtoehdoille hermoston tautien tutkimuksessa

Apuraha myönnettiin FT Riikka Hämäläiselle koe-eläinhiirten käytön korvaamiseen hermoston tautien tutkimuksessa. Helsingin yliopistossa viljellään potilassoluista johdettuja solulinjoja, jotta niiden avulla voitaisiin selvittää energia-aineenvaihdunnan tautien syntyä ja etenemistä sekä hoitokeinoja. Myönnetty apuraha on suuruudeltaan 10 000 euroa.

Mitokondriot toimivat solujen sisäisinä voimalaitoksina. Häiriö niiden toiminnassa johtaa yleensä joko keskushermoston, sydämen tai lihaksen sairastumiseen, ja mitokondrion toimintahäiriö onkin yleisin syy periytyvien hermoston rappeutumiseen johtavien tautien taustalla. Tällä hetkellä hermoston tauteja tutkitaan pääasiassa transgeenisten hiirimallien avulla.

Koska aivokudoksesta ei voida ottaa kudosnäytettä potilasta vahingoittamatta, on tutkijoiden etsittävä muita keinoja. Tämä tutkimus perustuu potilaalta saatujen ihon solujen uudelleenohjelmoimiseen kantasoluasteelle ja kantasolujen erilaistamiseen hermosoluiksi, joiden toimintaa päästään tutkimaan. Hämäläisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa solulinjoja aivojen mitokondriotautia sairastavista potilaista sekä kontrollihenkilöistä. Menetelmää voidaan laajentaa myös muiden kuin mitokondriotautien tutkimukseen ja tutkimuksen onnistuminen rohkaissee myös muita tutkijoita siirtymään hiirimalleista potilassolumalleihin.

Geneettisesti muunneltujen koehiirien käyttö yleistyy jatkuvasti tutkimuksessa. Juliana von Wendtin säätiö pitää tärkeänä, että hiirien käyttämiselle tautimalleina etsitään aktiivisesti muita vaihtoehtoja. Ihmissoluilla tehtävää tutkimusta tuetaan yhä liian vähän, vaikka sen avulla voitaisiin saada eläinmalleja parempiakin tuloksia.

Vuoden 2009 apuraha geenimuunnettujen hiirten käytön vaihtoehdoille

Vaihtoehtoja geenimuunnettujen hiirten käytölle

Black lab mouse held by a scientist

Kalle-Pekka Nera on saanut Juliana von Wendtin säätiön apurahan tutkimukselleen, jossa pyritään poistogeenisten hiirten korvaamiseen soluviljelmämallilla. Reportterigeenien toimintaa kartoittavassa ja hyödyntävässä tutkimuksessa paneudutaan syövän voittamiseen. Tutkimuksessa poistogeeniseen lymfoomamalliin yritetään palauttaa kulloinkin poistettu geeni ja selvittää tämän vaikutusta B-syöpäsolujen tai plasmasolujen säätelytekijöihin. FT Nera toimii Turun yliopiston Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian laitoksella.

Geenipeukaloitujen hiirten tutkimuskäytön lisääntymisestä johtuen koe-eläinten määrät ovat voimakkaassa kasvussa. Tästä syystä monissa Suomen yliopistoissa koe-eläinlaitosten kapasiteettia suunnitellaan lisättäväksi. Kuitenkin vaihtoehtomenetelmien kehittämiseen varattu rahoitus on hyvin niukkaa verrattuna eläinkokeellisen tutkimuksen saamaan rahoitukseen. Säätiö pitää tutkimusrahoituksen lisäämistä ja suuntaamista tehokkaana keinona nopeuttaa
siirtymistä kohti parempia vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä.