Vuoden 2010 apuraha vaihtoehdoille hermoston tautien tutkimuksessa

Apuraha myönnettiin FT Riikka Hämäläiselle koe-eläinhiirten käytön korvaamiseen hermoston tautien tutkimuksessa. Helsingin yliopistossa viljellään potilassoluista johdettuja solulinjoja, jotta niiden avulla voitaisiin selvittää energia-aineenvaihdunnan tautien syntyä ja etenemistä sekä hoitokeinoja. Myönnetty apuraha on suuruudeltaan 10 000 euroa.

Mitokondriot toimivat solujen sisäisinä voimalaitoksina. Häiriö niiden toiminnassa johtaa yleensä joko keskushermoston, sydämen tai lihaksen sairastumiseen, ja mitokondrion toimintahäiriö onkin yleisin syy periytyvien hermoston rappeutumiseen johtavien tautien taustalla. Tällä hetkellä hermoston tauteja tutkitaan pääasiassa transgeenisten hiirimallien avulla.

Koska aivokudoksesta ei voida ottaa kudosnäytettä potilasta vahingoittamatta, on tutkijoiden etsittävä muita keinoja. Tämä tutkimus perustuu potilaalta saatujen ihon solujen uudelleenohjelmoimiseen kantasoluasteelle ja kantasolujen erilaistamiseen hermosoluiksi, joiden toimintaa päästään tutkimaan. Hämäläisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa solulinjoja aivojen mitokondriotautia sairastavista potilaista sekä kontrollihenkilöistä. Menetelmää voidaan laajentaa myös muiden kuin mitokondriotautien tutkimukseen ja tutkimuksen onnistuminen rohkaissee myös muita tutkijoita siirtymään hiirimalleista potilassolumalleihin.

Geneettisesti muunneltujen koehiirien käyttö yleistyy jatkuvasti tutkimuksessa. Juliana von Wendtin säätiö pitää tärkeänä, että hiirien käyttämiselle tautimalleina etsitään aktiivisesti muita vaihtoehtoja. Ihmissoluilla tehtävää tutkimusta tuetaan yhä liian vähän, vaikka sen avulla voitaisiin saada eläinmalleja parempiakin tuloksia.

Vuoden 2010 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Vuoden 2010 pohjoismainen tutkimuspalkinto eläinkokeiden vaihtoehdoille myönnettiin tanskalaiselle professorille Johnny T. Ottesenille, jonka erityisalana on ihmiskehon elintoimintojen matemaattinen mallinnus. Palkinnonsaaja työskentelee Roskilden yliopistossa Tanskassa.

Ottesen palkittiin ansioistaan virtuaalisen ihmiselimistön mallinnuksessa, jota hän on tutkimustyössään edistänyt erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan osalta. Mekaanisia, fysikaalisia ja biokemiallisia prosesseja mallintamalla on mahdollista saada uutta tietoa esimerkiksi sydäntautien, kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja stressin oireista ja hoitomuodoista. Ottesenin tutkimustulosten avulla voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti korvata koe-eläinten käyttöä esimerkiksi lääkkeiden kehitystyössä ja myrkyllisyyskokeissa.

Vielä tällä hetkellä ihmisten sairauksien tutkiminen pohjautuu voimakkaasti koe-eläinten käyttöön, mutta uusia tutkimusmenetelmiä kehittämällä voidaan koe-eläinten käyttöä vähentää tulevaisuudessa merkittävästi. Matemaattinen mallinnus on kansainvälisesti kasvava tutkimusala, jolla on paljon annettavaa lääketieteelle ja eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien lisäämiselle.

Vuoden 2009 apuraha geenimuunnettujen hiirten käytön vaihtoehdoille

Vaihtoehtoja geenimuunnettujen hiirten käytölle

Black lab mouse held by a scientist

Kalle-Pekka Nera on saanut Juliana von Wendtin säätiön apurahan tutkimukselleen, jossa pyritään poistogeenisten hiirten korvaamiseen soluviljelmämallilla. Reportterigeenien toimintaa kartoittavassa ja hyödyntävässä tutkimuksessa paneudutaan syövän voittamiseen. Tutkimuksessa poistogeeniseen lymfoomamalliin yritetään palauttaa kulloinkin poistettu geeni ja selvittää tämän vaikutusta B-syöpäsolujen tai plasmasolujen säätelytekijöihin. FT Nera toimii Turun yliopiston Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian laitoksella.

Geenipeukaloitujen hiirten tutkimuskäytön lisääntymisestä johtuen koe-eläinten määrät ovat voimakkaassa kasvussa. Tästä syystä monissa Suomen yliopistoissa koe-eläinlaitosten kapasiteettia suunnitellaan lisättäväksi. Kuitenkin vaihtoehtomenetelmien kehittämiseen varattu rahoitus on hyvin niukkaa verrattuna eläinkokeellisen tutkimuksen saamaan rahoitukseen. Säätiö pitää tutkimusrahoituksen lisäämistä ja suuntaamista tehokkaana keinona nopeuttaa
siirtymistä kohti parempia vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä.

Vuoden 2008 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Neurologian dosentti Nina Forss palkittiin vuonna 2008 hänen työstään kivuntutkimuksen edistämiseksi. Palkinnon jakoivat kolme pohjoismaista säätiötä, jotka tukevat eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä.
 
 
Nina Forss
 Eläinten kipuja osataan jo hoitaa ja eläinten kokemaan kipuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Eläinkokeissa eläinten kipua ei kuitenkaan pystytä poistamaan, jos kivun mekanismit tai kipulääkkeet ovat tutkimuksen kohteena. Tälläiseen koe-eläinten käyttöön on haastavaa löytää vaihtoehtoisia menetelmiä.
Pitkään jatkuvat tai kovat kivut ovat polttava ongelma niistä kärsiville potilaille, ja uutta ymmärrystä kivun olemuksesta tarvitaan. Perinteisesti kivun tutkimus on pohjautunut koe-eläinten käyttöön. Lääkäri Nina Forss on selvittänyt kivun salaisuuksia vapaaehtoisilla koehenkilöillä eläinkokeiden sijaan. Tutkimuksissaan hän on hyödyntänyt erilaisia aivokuvantamisen menetelmiä.
Lisätietoja
Sisällys
1.  Akuutin ja kroonisen kivun keskushermostomekanismit (Nina Forss)
2.  Kivuntutkimus vapaaehtoisilla koehenkilöillä – eläinkokeiden korvaamisen mahdollisuudet ja haasteet
3. Aivokuvantaminen tuo apua kipupotilaille ja korvaa eläinkokeita
1. Akuutin ja kroonisen kivun keskushermostomekanismit
Nina Forss, LT Dos Neurol.el
TKK/aivotutkimusyksikkö, HYKS/Neurologian klinikka
Kivun kroonistuessa kipusignaalit menettävät alkuperäisen, hyödyllisen merkityksensä kudosvaurion varoittajana. Pitkittynyt kipu ei myöskään edesauta paranemisprosessia, vaan kroonistuessaan se muuttuu sairaudeksi. Kroonisesta kivusta kärsii joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes suomalaisista jossain vaiheessa elämäänsä.
Kipututkimus on pitkään keskittynyt perifeeriselle ja spinaaliselle tasolle. Aivojen toimintamuutokset kivun yhteydessä ovat kuitenkin keskeisessä asemassa kivun kokemisen kannalta. Siksi akuutin ja kroonisen kivun aivomekanismien tunteminen on välttämätöntä diagnostiikan parantamiseksi ja tehokkaamman hoidon kehittämiseksi.
Toiminnallinen aivokuvantaminen (magnetoenkefalografia MEG, toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus fMRI, transkraniaalinen magneettistimulaatio TMS yms.) on viime vuosikymmenen aikana kehittynyt merkittävästi, mikä mahdollistaa aivotoiminnan tutkimisen täysin noninvasiivisesti niin terveillä koehenkilöillä kuin erilaisilla potilasryhmilläkin. Kuvantamismenetelmien avulla saadaan tarkkaa tietoa siitä, missä aivojen osissa ja milloin aivoissa tapahtuu muutoksia esim. kivun kokemisen yhteydessä.
TKK:n kylmälaboratorion Aivotutkimusyksikössä on pitkäaikainen kokemus ih-misaivojen toiminnallisista kuvantamistutkimuksista sekä laaja-alainen ja poikkitieteellinen tietämys ihmisaivojen systeemitason toiminnoista. Olemme laboratoriossamme tutkineet aivokuvantamisen avulla mm. kivun keskushermostomekanismeja terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Olemmekin onnistuneet kehittämään kipu-stimulaatiomenetelmän, jonka avulla voidaan aktivoida erikseen ihmisen kaksi eri kipusäietyyppiä (A delta- tai C-säikeet). Tähän asti etenkin C-säikeiden merkitys ihmisen kroonisessa kivussa on ollut epäselvää; onnistuttuamme nyt rekisteröimään luotettavasti näitä vasteita terveillä henkilöillä meillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus selvittää, miten kipusäikeet toimivat kroonisessa kivussa. Olemmekin käynnistäneet uuden tutkimusprojektin yhteistyössä HYKS:n kipuklinikan kanssa, jossa tavoitteenamme on selvittää kroonisen kivun keskushermostomekanismeja etiologialtaan erilaisissa kipupotilasryhmissä.
Olemme lisäksi havainneet, että krooninen kipu muovaa aivoja. Aiemmassa tutkimusprojektissamme osoitimme ensimmäistä kertaa maailmassa, että krooninen yläraajakipu jättää jäljen aivoihin: kroonisesta, idiopaattisesta yläraajakivusta kärsivien potilaitten kipeän käden edustusalue oli aivoissa merkittävästi pienentynyt verrattuna terveeseen käteen tai terveisiin verrokkeihin. Jatkuva, monotoninen koko käden kattava kipu oli ilmeisesti aiheuttanut tuntoaivokuorella reorganisaatiota siten, että sormien edustusalueet olivat fuusioituneet yhteen muodostaen yhden kömpelön kouran erillisten sormiedustusten sijaan. Näin pystyttiin osoittamaan objektiivisesti mitattavissa oleva muutos aivoissa kroonisen kivun seurauksena. Lisäksi tulokset antoivat viitteitä uusista kuntoutusmahdollisuuksista; esim. yksittäisten sormien stimu-lointi voisi palauttaa aivokuoren normaalit edustusalueet ennalleen ja siten parantaa käden toimintakykyä ja mahdollisesti myös vähentää kipua.
Kipupotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen vaatii ymmärrystä siitä, mikä aiheuttaa kivun kroonistumisen ja toisaalta tietoa siitä, aiheutuuko kroonisen kivun kokeminen häiriöstä sensorisissa ratayhteyksissä vai tulkitaanko alkuperäiset signaalit väärin korkeammissa aivokeskuksissa. Tutkimusprojektimme antaa näistä mekanismeista tietoa perustutkimuksen tasolla, mutta siitä saatava informaatio on suoraan sovellettavissa kliiniseen käytäntöön ja edelleen diagnostiikan ja hoidon kehittämiseen.
Aivotutkimusyksikkö
2. Kivuntutkimus vapaaehtoisilla koehenkilöillä – eläinkokeiden korvaamisen mahdollisuudet ja haasteet
Eläinkokeiden vaihtoehtoja Focus on Alternatives Workshopin raportin perusteella
 
Runsaasta tutkimuksesta huolimatta on ollut vaikea löytää tehokkaita ja turvallisia menetelmiä kivunhoitoon. Ihmisen erilaisten kiputilojen biologiaa ja hoitomenetelmiä tutkitaan edelleen valtaosin eläinmalleilla, joiden hyöty on rajoitettu.  Eurooppalainen lainsäädäntö vaatii, että eläinkokeettomia menetelmiä on harkittava ennen ryhtymistä koe-eläimillä tehtävään tutkimukseen. Viimeaikainen tieteellinen ja tekninen kehitys erityisesti hermokuvantamisen alalla antaa mahdollisuuksia korvata eläinkokeita ihmisen kivun tutkimisessa. Ryhmä kipututkimuksen asiantuntijoita yliopistoista ja teollisuudesta kokoontui pohtiakseen luovasti, mitä välineitä, strategioita ja haasteita sisältyy kipututkimuksen eläinkokeiden korvaamiseen, vaihtoehtoina tutkimukset ihmispotilailla ja terveillä vapaaehtoisilla yhdessä in vitro -menetelmien kanssa.
Raportissa selvitellään, kuinka kivun ongelmaa voidaan lähestyä käyttämällä erilaisia aivokuvantamismenetelmiä, kuten funktionaalinen mageettikuvaus (fMRI), magnetoenkefalografia (MEG) ja positroniemissiotomografia (PET), yksinään tai yhdessä. Lisäksi tutkitaan, miten seuraavat menetelmät käyvät vaihtoehdoiksi yhdistettyinä aivokuvantamiseen: ihmisellä tehtävä mikrodialyysi, genomi- ja kaksostutkimus sekä muut epidemiologiset menetelmät, in vitro –tekniikat. Suosituksissa valotetaan lisämahdollisuuksia eläinkokeiden korvaamiseen luotettavilla menetelmillä, joilla on merkitystä ihmisen kivun ymmärtämisen ja hoidon kannalta.
Langley ym. 2008. Volunteer studies in pain research – Opportunities and challenges to replace animal experiments. The report and recommendations of a Focus on Alternatives workshop. NeuroImage 42:467-473.
3. Aivokuvantaminen tuo apua kipupotilaille ja korvaa eläinkokeita
Juliana von Wendtin säätiö
Ihmisaivot ja niiden toiminta ovat erittäin monimutkainen kokonaisuus, jossa piilee vielä paljon salaisuuksia. Tutkijat ovat vuosikymmenien ajan pyrkineet selvittämään näitä salaisuuksia yrittämällä mallintaa koe-eläimissä niin terveiden kuin sairaiden ihmisaivojen toimintaa. Valtavasta yrityksestä huolimatta tehokkaita hoitomenetelmiä useisiin vaikeisiin aivosairauksiin ja krooniseen kipuun ei ole onnistuttu löytämään.
Koe-eläiminä aivotutkimuksessa käytetään mm. jyrsijöitä, kaneja, kissoja, koiria ja apinoita. Erityisesti kipututkimuksessa koe-eläinten käyttö on ollut eettisesti hyvin kyseenalaista: pahimmillaan Suomessakin on kehitetty ns. kipumalli, jossa kivun voimakkuutta on pisteytetty sen mukaan, miten pitkälle eläin järsii omaa jalkaansa.
Viime vuosien aikana aivotutkimus on kokenut vallankumouksen, kun on kehitetty kuvantamismenetelmiä, joilla voidaan turvallisesti tutkia suoraan elävien ihmisten aivoja. Näitä kajoamattomia menetelmiä ovat muun muassa magnetoenkefalografia (MEG), toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI),  positroniemissiotomografia (PET) ja DTI-kuvantaminen. Eri menetelmiä yhdistämällä aivoista saadaan tarkan rakennekuvan lisäksi tietoa toiminnasta; kuvantamisen avulla voidaan nähdä hermoimpulssien kulku aivoissa millisekuntien tarkkuudella.
Aivokuvantamismenetelmät ovat suuri apu kliinisessä lääketieteessä, mutta ne ovat myös perustutkimukselle yhä tärkeämpiä. Menetelmät tuottavat arvokasta tietoa, jota olisi aiemmin ollut mahdotonta hankkia muutoin kuin eläinkokeilla. Mikä parasta, ihmisen aivoista saadaan sellaista tietoa, jota voidaan suoraan soveltaa potilaiden auttamiseen, ja jonka hankkiminen koe-eläinmalleilla ei olisi edes mahdollista. Ihmisen ja apinankin aivot eroavat niin paljon toisistaan, että apinoilla saaduista tuloksista on ollut vaarallista vetää suoria johtopäätöksiä ihmiseen.
Suomessa professori Riitta Harin johtama TKK:n aivotutkimusyksikkö on kuvantamismenetelmiensä ansiosta maailmanlaajuisesti arvostettu osaamiskeskus ja Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö. Yksikössä Clini-MEG yksikön ja kipututkimuksen johtajana työskentelevä dosentti Nina Forss keskittyy tutkimuksissaan kivun mekanismeihin, joita hän selvittää käyttämällä apuna terveitä koehenkilöitä ja kroonisesta kivusta kärsiviä potilaita.
Tutkimuksissa ihon kipusäikeitä ärsytetään thulium-laserilla, mikä aistimuksena vastaa pientä neulanpistoa. Aivokuoren aktivoitumista kivulle seurataan monikanavaisella MEG-rekisteröinnillä tai toiminnallisella magneettikuvauksella. Näissä tutkimuksissa kroonisen kivun onkin todettu aiheuttavan pysyviä muutoksia aivokuoren toimintaan. Tutkimuksen tuloksena on avautunut myös mahdollisuus kuntouttaa kipupotilaita uudella tavalla, jolla kipu saadaan vähenemään tai ehkä jopa loppumaan.
”Kipukokemus on hyvin monimuotoinen kognitiivinen ilmiö, johon vaikuttaa kipuärsykkeen voimakkuuden lisäksi tunteet, tarkkaavaisuus ja aiemmat muistot kivun kokemisesta ja siitä selviytymisestä. On todennäköistä, että kroonista ja akuuttia kipua välittävät kokonaan eri hermoverkot. Tutkimalla kroonisia kipupotilaita voidaan selvittää, minkä alueen vaurioista loppujen lopuksi kroonisessa kivussa on kyse, ja mikä olisi paras keino sen hoitamiseen” sanoo Nina Forss. Tutkimalla ihmisiä saadaan tarkkaa informaatiota kivun laadusta, voimakkuuden vaihtelusta ja sijainnista, mitkä eläinkokeissa voidaan päätellä korkeintaan epäsuorasti. Aivokuvantamisen avulla voidaan myös objektiivisesti seurata eri kipulääkkeiden vaikutusta ihmisaivojen toimintaan ja kivun kokemiseen.

Vuoden 2008 apurahat eläinkokeiden vaihtoehdoille

Geeniterapiasta ja kantasoluhoidoista toivotaan apua kuolemaan johtavia sairauksia vastaan. Säätiön apurahapalkinto myönnettiin kahdelle tutkijalle, jotka ovat tutkimustyössään edistäneet eläinkokeiden korvaamista vaihtoehtoisilla menetelmillä.

Hannamari Julkunen tutkii sydänlihassolujen erilaistamista ihmisen kantasoluista. Laboratoriotöissä pyritään vapautumaan täysin eläinmateriaaleista. Kantasolujen avulla toivotaan pystyttävän parantamaan sydämen vajaatoimintaa, johon ei ole mitään muuta hoitomuotoa. Tutkimusta johtaa Tampereen yliopiston REGEA solu– ja kudosteknologiakeskus. Julkusen pro gradu – työtä tuetaan 1000 eurolla.

Lotta Kangasniemi tutkii adenovirusgeeniterapiaa ruuansulatuskanavan syöpien hoidossa. Tutkimus on prekliinistä lääketiedettä, jossa käytetään leikkauksista saatavia ihmisen kudosleikkeitä tutkimusmalleina. Tutkimus tehdään väitöskirjatyönä Helsingin yliopistolle. Säätiö tukee Kangasniemen tutkimusta 1000 eurolla.

Vuoden 2007 apurahat eläinkokeiden vaihtoehdoille

Parannuskeinoja sukuelinten syöpiin ja lisääntymisterveyteen etsitään ihmissolujen avulla 

FM Ninna Toivanen tutkii Tampereen yliopistossa hormonihäirintää aiheuttavia tekijöitä eläinkokeettomilla menetelmillä.

Monet kemikaalit voivat häiritä eliöiden hormonitoimintaa. Luontoon päässeet estrogeenejä matkivat kemikaalit ovat aiheuttaneet esimerkiksi alligaattoreiden ja kalojen feminisaatiota. Ihmisillä hormonihäiritsijöiden epäillään aiheuttavan muun muassa miesten hedelmättömyyttä ja aineiden arvellaan vaikuttavan myös tautien vastustuskykyyn.
Perinteisesti hormonaalisia aineita on tutkittu eläinkokein, joissa altistuksen jälkeen tapettujen rottien ja kalojen lisääntymiselinten ja maksan kokoa on tarkasteltu. Tutkimuksessa kehitetään ihmisen rinta- ja eturauhassyöpäsoluja hyödyntävät testimenetelmät, joilla voidaan samanaikaisesti selvittää aineen estrogeenisyyttä tai androgeenisyyttä sekä vaikutuksia hormonisynteesiin. Menetelmien avulla tutkitaan kahta yleisesti hajusteina käytettävää synteettistä myskiä.
Tutkimuksen avulla kehitetään parempia eläinkokeettomia menetelmiä aineiden hormonivaikutusten arviointiin ja samalla saadaan tietoa aineiden toimintamekanismeista, jotta niiden aiheuttamia haittoja kyettäisiin vähentämään tulevaisuudessa.
FT Merja Bläuer kehittää ihmisen soluihin ja kudoksiin perustuvia viljelymalleja lääkeaineiden (prekliiniseen) esitutkimukseen.
Ihmisen normaaleihin soluihin ja kudoksiin perustuvilla viljelymalleilla voidaan korvata lääkeaineiden tutkimuksessa käytettäviä eläinkokeita. Tutkimuksessa selvitetään kehitettyjen kohtu ja eturauhasmallien soveltumista hormoniriippuvien syöpien hoitoon tarkoitettujen lääkeaineiden testaukseen. Steroidihormonien vaikutus kohdun ja eturauhasen epiteelisoluihin välittyy pääosin sidekudossolujen erittämien säätelytekijöiden kautta. Tämän vuoksi on tärkeää, että epiteeli- ja sidekudossoluja on mahdollista ylläpitää samassa viljelmässä. Usein kudosviljelyn ongelmana on kudospalojen kuoleminen sisäosistaan. Ilmiötä pyritään estämään viljelemällä ohuita siivuja ja käyttämällä viljelyalustana erityisiä maljoja.
Tutkimuksessa viljeltävät kudokset ovat gynekologian ja urologian klinikoilla tehtävien leikkaushoitojen yhteydessä ylijäävää kudosta, jonka käyttöön pyydetään potilaan kirjallinen suostumus. Kehitetyillä malleilla voidaan esimerkiksi korvata rotilla tehtäviä tutkimuksia, joissa selvitetään lääkeyhdisteiden vaikutusta kohdun suhteelliseen painoon.

Vuoden 2007 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Kanien korvaaminen kosmetiikan testauksessa edistyy – Pohjoismainen  palkinto  solutestin  kehittäneelle  tutkijalle

Miksi jotkut saippuat ja sampoot kirveltävät silmissä? Miten asiaa voi selvittää, ilman että kaniineja piinataan tiputtamalla niiden silmiin aineita? Kannattaa kysyä Anna Forsbyltä, joka on hermotoksikologian tutkija Tukholman yliopistossa. Hän on tehnyt useiden vuosien ajan työtä kehittääkseen menetelmän, jolla lievää silmä-ärsytystä voidaan tutkia solumalleilla elävien kanien sijasta. Tästä työstään hän on  nyt saanut Pohjoismaisen palkinnon, jonka myöntävät vaihtoehtoisia menetelmiä tukevat säätiöt.

Anna Forsbyn menetelmä saattaa tulla suureen tarpeeseen, kun EU:n kielto testata kosmetiikkaa eläinkokein astuu voimaan vuonna 2009.  Toisaalta EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö tulee vaatimaan miljoonien koe-eläinten käyttöä testauksessa. Tuhannet kemikaalit on tutkittava myös silmä-ärsytyksen varalta. Voimakkaan silmä-ärsytyksen ja -syöpymisen tutkimiseksi on jo olemassa vaihtoehtoja, mutta ei lievän ärsytyksen toteamiseksi.

– Vaihtoehtojen kehittämiseen panostetaan nyt voimakkaasti, etenkin EU:ssa, ja se on erittäin ilahduttavaa, toteaa Anna Forsby. Vaihtoehtotutkimus on välttämätöntä ja se pitäisi priorisoida yhä voimakkaammin. Tavoitteena on, että menetelmämme korvaa ne erittäin tuskalliset kokeet, joita kaneilla toistaiseksi tehdään silmä-ärsytyksen arvioimiseksi. Käytämme hermosoluja, jotka kipua välittävänä solutyyppinä saattavat olla juuri vaihtoehtotesteistä puuttuva osanen. Lisäämällä kipureseptorin geenin olemme saaneet hermosolut ”tunnistamaan” epäilyttäviä kemikaaleja.

Diabetes-tutkimus ja akuutin myrkyllisyyden testaus ovat muita alueita, joilla Anna Forsby on oivaltanut hermosolujen merkityksen tutkimuksen laadun parantamisessa ja vaihtoehtomenetelmien täydentämisessä. Nuorten tutkijoiden opetuksen ja ohjauksen kautta hän lisäksi vie ansiokkaasti eteenpäin tietotaitoa solumallien käytössä.

Pohjoismainen palkinto eläinkokeiden vaihtoehtojen edistämisestä on jaettu vuosittain vuodesta 1996 lähtien.

Vuoden 2007 Eläinten avuksi -apurahat

Eläinten hyvinvointia edistävään tutkimukseen saivat tukea nautojen käyttäytymistä sekä laumanvartijakoirien hyödyntämistä tutkivat opiskelijat.
Leena Tuomisto (900e) valmistelee lisensiaatin työtään Kuopion yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarjoaa uutta tietoa lihanautojen hyvinvoinnista ja lajityypillisestä käyttäytymisestä pihattokasvatuksessa sekä ulkotarhoissa.
Suvi Niskanen (900e) tutkii vasikoiden sosiaalisia suhteita Helsingin yliopistossa. Tulosten mukaan laumassa kasvatetut vasikat muodostavat jo varhain kiinteitä sosiaalisia suhteita, jotka vähentävät eläinten välistä aggressiivisuutta myös myöhemmin.
Teet Otstavel (200e) tutkii laumanvartijakoirien käyttöä kotieläinten suojelemiseksi susilta sekä arvioi työkäytön vaikutusta koirien hyvinvointiin. Tutkimus tehdään Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Vuoden 2006 pohjoismainen tutkimuspalkinto

Lisbeth Knudsen saa palkinnon pitkäaikaisesta omistautumisestaan vaihtoehtojen edistämiseen ja eläinkokeettomien menetelmien käyttöön tutkimusaloilla, joilla eläinkokeet ovat yleisiä. Hän on Tanskan edustaja EU:n vaihtoehtokeskus ECVAM:n (European Centre for the Validation of Alternative Methods) tieteellisessä neuvottelukunnassa.

 KnudsenLisbeth Knudsen on äskettäin nimitetty kokeellisen toksikologian professoriksi Kööpenhaminan yliopistossa, painopisteenä eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittäminen. Yksi Lisbeth Knudsenin projekteista on istukkaperfuusiotestin kehittäminen. Testillä voidaan arvioida sikiön altistumista haitallisille aineille. Tutkimuksessa on käytetty keisarinleikkauksista äidin luvalla saatavia ihmisen istukoita. Näin sikiölle vaarallisista aineista saadaan luotettavampaa ja käyttökelpoisempaa tietoa kuin eläinkokeilla.

Omalla tutkimusalallaan Lisbeth Knudsen on nähnyt paljon vaivaa välttääkseen koe-eläinten käyttöä kysyen aina itseltään: “Kuinka voin saavuttaa tavoitteeni ilman koe-eläimiä, tinkimättä tieteellisestä laadusta?” Juliana von Wendtin Säätiö ja muut palkinnonjakajat kannustavat palkinnon myötä muitakin tutkijoita noudattamaan hänen esimerkkiään.

Vuoden 2006 apurahat eläinkokeiden vaihtoehdoille

Hermostolle ja hormoneille haitallisten kemikaalien sekä rintasyövän tutkimus edistyy ilman eläinkokeita – apurahan turvin

Helsingin Biomedicumin syöväntutkimuslaboratoriossa väitöstyötään tekevä Johanna Partanen selvittää, millaisten molekyylimekanismien kautta geenit aiheuttavat rintasyövän kehittymistä. Tutkimusta varten on kehitetty uudenlainen kolmiulotteinen soluviljelymalli, jossa käytetään ihmisen rintaepiteelikudoksesta kehitettyjä pysyviä solulinjoja. Malli soveltuu yksinkertaisia solumalleja ja eläinkokeita paremmin biokemiallisten kokeiden tekemiseen ja geenien sekä lääkeaineiden vaikutuksen selvittämiseen. Mallilla voidaankin korvata erityisesti muuntogeenisten eläinten käyttöä sekä rintasyöpätutkimuksessa usein käytettyä menetelmää, jossa naarashiirten rintakudosta poistetaan nisän alta ja istutetaan alueelle kasvainsoluja.

Tampereen yliopiston solutututkimuskeskuksen tutkija Marika Mannerström kehittää väitöstutkimuksessaan ihmissolutestiä kemikaalien hermomyrkyllisyyden arviointiin niissä tapauksissa, joissa kemikaali muuttuu maksan toiminnan takia hermostolle haitallisemmaksi. Maksan hajotustyön tuloksena haitaton aine voi muuttua hyvin vaaralliseksi ja toisaalta monet yhdisteet ovat haitallisia juuri hermomyrkyllisyytensä vuoksi. Täten aineenvaihdunnasta riippuvaisen myrkyllisyyden arviointiin on tärkeää kehittää luotettavia solutestejä, joilla vaaralliset kemikaalit tunnistetaan jo varhaisvaiheessa. Ihmisen ja eläinten maksasoluissa on suuria eroja, joten tutkimustyössä pyritään kokonaan eroon eläinten käytöstä siirtymällä käyttämään muun muassa leikkauksista ylijäävää ihmisen maksakudosta.

Åbo Akademin ja Turun yliopiston Biocityssä ekotoksikologista tutkimusta tekevä Inga Christianson-Heiska selvittää väitöskirjatyössään solulinjojen soveltuvuutta hormonitoimintaa häiritsevien aineiden testaukseen.  Solulinjat ovat peräisin seeprakalan ja kirjolohen maksasoluista. Niillä tutkitaan kemikaalien estrogeenistä, ”naisistavaa” vaikutusta, jonka ihmisellä on arveltu mm. vähentäneen sperman siittiömääriä. Hormonihäiritsijöitä pidetään suurena huolenaiheena ympäristössämme, mutta standardoidut testausmenetelmät niiden tunnistamiseen puuttuvat. Äskettäin EU:n vaihtoehtokeskus ECVAM hyväksyi vaihtoehtoisen menetelmän, joka suuresti vähentää kalojen käyttöä akuutin myrkyllisyyden testeissä. Kaloja käytetään kuitenkin edelleen paljon ympäristömyrkyllisten aineiden testaukseen, joten kaikenlaiset solutestit ovat tervetulleita korvaamaan elävillä kaloilla tehtäviä kokeita sekä vähentämään käytettyjen eläinten määrää. Solutestit ovat kustannustehokkaita ja niillä saadaan paljon arvokasta tietoa aineiden vaikutuksesta ja myrkyllisyyden mekanismeista solutasolla.