Vuoden 2018 apuraha eläinkokeita syöpälääkkeiden kehityksessä korvaavalle testille

Apurahaa eläinkokeita syöpälääkkeiden kehityksessä korvaavalle testille

Juliana von Wendtin säätiö myönsi vuosittaisen vaihtoehtomenetelmien apurahansa syöpätautien tutkimukseen soveltuvan solumallin kehittämiseen.

Apuraha myönnettiin FM tutkija Outi Huttalalle, joka työskentelee Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa toimivassa vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMissa.

Uusia syöpälääkkeitä tutkittaessa käytetään yleisesti eläinkokeita, joissa esimerkiksi hiiriin saatetaan istuttaa ihmisen syöpäsoluja kasvaimia muodostamaan. Kuitenkaan hiiren elimistö ei vastaa ihmistä ja siksi hiirillä saadut hoitotulokset voivat olla harhaanjohtavia. Kaikista tutkituista lääkeaine-ehdokkaista huomattava osa on osoittautunut haitallisiksi tai tehottomiksi eläinkokeissa. Lisäksi osa ihmisille tehokkaista lääkekandidaateista voi jäädä löytämättä eläinkokeissa, jolloin niistä ei koskaan saada hyötyä potilaille. Siksi on tärkeää pystyä tarkemmin valitsemaan lupaavimmat lääkeaine-ehdokkaat ilman eläinkokeita.

Nyt kehitettävässä mallissa syöpäsoluviljelmään yhdistetään ihmissoluista tehty verisuonitus, jolloin solujen välinen vuorovaikutus saadaan vastaamaan ihmiselimistöä. Perinteisesti solumallien solut viljellään suoraan muovin päällä, jolloin ongelmana on ollut, että ne eivät saa luonnollisia signaaleja kasvualustastaan. Hankkeessa luodaan syöpäkudosta mallintava yhdistelmäviljelmä, jonka ominaisuuksia vertaillaan ihmiskudokseen, jotta kudosmalli soveltuisi ihmisen lääkevaikutusten tutkimiseen. Tulevaisuudessa malliin on helppo yhdistää myös FICAMissa kehitteillä oleva maksan toimintaa jäljittelevä solumalli, jolloin voitaisiin samalla kertaa arvioida myös lääkeaineiden myrkkyvaikutuksia. Osana hanketta Huttala osallistuu kudosteknologia alan TERMIS-kongressiin, Kiotossa, Japanissa. Huttalan tutkimusta tuettiin 14 000 eurolla.

Vuoden 2017 apuraha epilepsiatutkimuksen solumallin kehittelyyn

Vuoden 2017 apuraha epilepsiatutkimuksen solumallin kehittelyyn

Apurahaa eläinkokeiden vaihtoehdoille epilepsiatutkimukseen ja yliopisto-opetukseen

Juliana von Wendtin säätiö myönsi apurahaa epilepsian tutkimukseen soveltuvan solumallin kehittämiseen ja eläinlääketieteen opetuseläinkokeiden korvaamiseen.

Apuraha epilepsian mallintamiseen myönnettiin tamperelaisen BioMediTech-instituutin tutkijatohtori Anssi Pelkoselle. Pelkosen tavoitteena on ihmisen kantasoluja ja sähköfysiologian mittaustekniikkaa hyödyntämällä tutkia toiminnallisia hermoverkkoja. Aivojen erilaisista solutyypeistä muodostettua viljelmää voidaan stimuloida lääkeaineilla (esimerkiksi GABA-estäjä bikukulliinilla) ja tämän jälkeen mitata hermosolujen sähköistä aktiivisuutta, joka kuvastaa epileptistä kohtausta.

Epileptisten kohtausten aiheuttaminen on koe-eläimille tuskallista ja niiden elämänlaatua heikentävää. Eläinkokeissa jyrsijöiden aivoja voidaan vahingoittaa kemiallisilla tai mekaanisilla menetelmillä, jotta hiiret tai rotat saisivat epileptisiä kohtauksia. Epilepsiaan liittyviä eläinkokeita tehdään Suomessakin. On selvää, että epilepsian tutkimiseen tarvitaan parempia, eläinvapaita malleja, jotka kuvaavat ihmisen aivojen toimintaa tarkemmin ja mahdollistavat tehokkaamman lääkekehityksen. Onnistuessaan Pelkosen hanke mahdollistaa epileptisen aktiivisuuden mallintamisen entistä paremmin ihmisperäisillä soluilla, mikä vähentää koe-eläinten tarvetta epilepsialääkkeiden seulonnassa ja testauksessa, sekä myös muussa hermoverkkojen tutkimuksessa.

Professori Mari Heinonen sai apurahan kliinisen eläinlääketieteen opetuseläinkokeiden vähentämiseen tähtäävän luonnollisenkokoisen sikanuken hankintaan. Sikamallin avulla tulevat eläinlääkärit voivat harjoitella kliinisen tutkimuksen tekemistä ja verinäytteen ottoa ennen elävien eläinten tutkimuksia. Vaikka lainsäädäntö kieltää eläinkokeiden tekemisen, jos korvaava menetelmä on olemassa, ei ole itsestään selvää, että oppilaitoksilla ja yliopistoilla olisi riittävät varat opetusmateriaalin hankintaan. Heinosen tavoitteena on kerätä yliopiston ulkopuolinen rahoitus yli 30 000 euron hintaiseen sikamalliin. Malli on kestävä ja sitä voidaan hyödyntää opetuksessa pitkälle tulevaisuuteen. Sikamallin hankintaa tuettiin 2 000 eurolla ja epilepsiamallia 13 000 eurolla.

sikamalli2017

Vuoden 2016 Eläinten avuksi apurahat

Vuoden 2016 Eläinten avuksi apurahat

Maatalouden eläinten auttamiseksi suunnattu apuraha myönnettiin hyvinvointisikalan suunnittelutyöhön ja vasikoiden nupoutuskivun hoitotutkimukseen.

Eläinlääkäri Jaana Pehkosen ryhmälle myönnettiin 1400 euron tuki Tanskan hyvinvointisikaloihin suuntautuvalle opintomatkalle. Sikalan rakentaminen on kallista ja tuotannon tulevaisuus epävarmaa, erityisesti jos sikalan toimintaa halutaan suunnitella hyvinvointikylki edellä. Pehkosen ja sikatuottajan ryhmän tarkoituksena on matkustaa Tanskaan hakemaan oppia ja ideoita ainutlaatuisen hyvinvointisikalansa suunnittelemiseksi. Tavoitteena on löytää toimivat ratkaisut sikojen ulkoiluun ja onnistua vastaamaan niiden lajityypillisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin.

Nupoutus on yleinen toimenpide, joka ilman asianmukaista kivunlievitystä aiheuttaa vasikoille voimakasta kipua. Nupoutus tarkoittaa pikkuvasikoiden sarvenaiheiden tuhoamista niin, ettei lehmälle kasva aikuisena sarvia. Eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen ja eläinlääkäri Kati Salla saivat 4000 euron apurahan nupoutuskipututkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, voisiko meloksikaami-kipulääkettä antaa turvallisesti vasikoille nupoutuskivun jälkihoitoon. Lääke olisi helppo antaa suun kautta vasikoille ja sitä voitaisiin annostella, kunnes kaikki kivut olisivat poissa.