Opinnäytetyöpalkinto haettavana

Juliana von Wendtin säätiö julistaa haettavaksi opinnäytetyöpalkinnon

Palkinto myönnetään eläinaiheiselle opinnäytetyölle, joka edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä tai eläinten ja ihmisten hyvinvointia. Palkinto on avoin kaikille tieteen aloille.

Palkinto summa on 500 euroa. Lähetä vapaamuotoinen hakemus (max 300 sanaa) säätiölle viimeistään 1.2.2020 sähköpostissa (jvws ät jvws.org). Voit sisällyttää hakemukseesi myös linkin opinnäytetyöhösi. Voit myös ehdottaa tuntemaasi ansiokasta opinnäytetyötä palkinnonsaajaksi.

Vuoden 2019 pohjoismainen tutkimuspalkinto Alison Graylle ei-eläinperäisten vasta-aineiden kehitystyöstä

Vuoden 2019 pohjoismainen tutkimuspalkinto Alison Graylle ei-eläinperäisten vasta-aineiden kehitystyöstä

Pohjoismainen tutkimuspalkinto myönnettiin tohtori Alison Graylle ei-eläinperäisten vasta-aineiden kehitystyöstä

Laboratoriotutkimuksessa käytetään yleisesti koe-eläimistä saatavia vasta-aineita. Maailmanlaajuisesti miljoonat eläimet kärsivät toistuvista immunisoinneista eli vasta-ainetuotannon käynnistämisestä ja veren keruusta. Lisäksi elämä tutkimuslaitoksessa ei tue eläinten hyvinvointia, ja suoranaisia väärinkäytöksiäkin on tullut ilmi koe-eläinlaitosten tarkastuksissa. Eläinten kannalta olisi tärkeää löytää vaihtoehto eläinperäiselle vasta-aineiden tuotannolle.

Palkinnonsaaja tohtori Alison Gray valistaa tutkijoita, viranomaisia ja yleisöä eläinperäisten vasta-aineiden korvaamisesta synteettisesti tuotetuilla vasta-aineilla. Käytännössä Grayn järjestö tuottaa ohjeita ja koulutusmateriaalia siitä, miten vasta-aineita voidaan tuottaa ilman eläimiä. Gray myös auttaa tutkijoita oikean vasta-aineen selvittämisessä. Sopiva vasta-aine voidaan usein tuottaa, yhdistellä tai valita ilman, että tarvitaan eläimiä.

EU-direktiivi vaatii käyttämään eläimettömiä tutkimusmenetelmiä, jos sellaisia on saatavilla. Valitettavan usein tutkijat ohittavat vaatimuksen liian kevyesti. Palkinnonsaajan uraauurtava työ helpottaa ei-eläinperäisen vasta-aineen löytämistä ja auttaa tutkijoita toimimaan eläinystävällisesti, sillä samalla säästetään myös lukemattomia eläimiä laitoselämältä ja kokeilta.

Grayllä on tutkinnot toksikologiasta Birminghamin yliopistosta ja biolääketieteen alalta Nottinghamin yliopistosta.  Hänen asiantuntemuksensa perustuu kokemukseen tutkijana ranskalaisissa yrityksissä. Tanskalaiset eläinjärjestöt Alternativfondet and Forsøgsdyrenes Værn ovat rahoittaneet Grayn työtä ja tuki on auttanut ei-eläiAlison-Graynperäisen vasta-ainetuotannon tietokannan koostamisessa.

Tutkimuspalkinnon myönsivät pohjoismaiset eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä tukevat säätiöt: suomalainen Juliana von Wendtin säätiö, tanskalainen Alternativfondet ja ruotsalainen Forska utan djurförsök. Palkintosumma on suuruudeltaan 60 000 ruotsin kruunua. Palkintoa on myönnetty vuodesta 1995 lähtien.

Lisätietoja ja linkkejä:
Toiminnanjohtaja Marianna Norring, Juliana von Wendtin säätiö, p. 050 3246923, jvws@jvws.org, www.jvws.org

http://www.afability.com/

https://www.forsoegsdyrenes-vaern.dk/dyrefri-antistoffer-vejen-frem/

Vuoden 2019 eläinten avuksi –apuraha myönnettiin kilpahevosten hyvinvoinnin tutkimukseen

Vuoden 2019 eläinten avuksi –apuraha myönnettiin kilpahevosten hyvinvoinnin tutkimukseen

Eläinten avuksi –apuraha myönnettiin kilpahevosten hyvinvoinnin tutkimukseen

Eläinten hyvinvoinnin tutkimukseen suunnattu apuraha myönnettiin tänä vuonna hevosten kuolainten aiheuttamien vammojen selvitykseen. Apurahan myöntäjä on Juliana von Wendtin säätiö – tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita.

Eläinlääkäri Kati Tuomolan hankkeelle myönnettiin 2000 euron tuki. Tuomola valmistelee eläinlääketieteellistä väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa.

Tuomola on selvittänyt ravihevosten suuvaurioita. Hevosen suussa olevia vammoja ei useinkaan pysty ulkoapäin huomaamaan. Vasta suun avaamalla paljastuvat kuolainten jättämät ruhjeet. Hevosen kokemusta ajossa ja ratsastuksessa ei vielä ymmärretä riittävästi, eikä myöskään erilaisten kuolainten terveysvaikutuksia tunneta. Hankkeen edetessä seurataan myös ratsuhevosten kuolainvaurioita kenttäratsastuskilpailujen yhteydessä.

Hevosia pidetään luotettuina ystävinä ja arvokkaina urheiluvälineinä. Hevosen suuhun laitettavat kuolaimet ovat yleinen keino hallita isokokoista eläintä. Tuomolan tutkimus on antanut ensimmäisiä viitteitä kuolainten kivuliaista vaikutuksista. Tutkimuksen avulla ohjastajat ja valmentajat voisivat valita sopivan kuolaimen ja oppia käyttämään niitä hevosta vahingoittamatta.

Kuolaimiin liittyvät vauriot ovat hevosten hyvinvointia vaarantava tekijä. Hevosilla kilpaillaan rahapalkinnoista ja ravihevoset ovat mukana vedonlyönnissä. Tietämys vaurioista on tärkeää, jotta niitä voitaisTuomola 2019iin ennaltaehkäistä ja parantaa kilpailevien hevosten hyvinvointia.

 

Lisätietoja ja kuvia:
toiminnanjohtaja Marianna Norring, Juliana von Wendtin säätiö, p: 050 3246923 (jvws@jvws.org)

Kati Tuomola (kati.tuomola@helsinki.fi)

Eläinkokeet Suomessa kirja julkaistu

Eläinkokeet Suomessa kirja julkaistu

9789523510784Suomessa käydään tällä hetkellä keskustelua moniin eläinten käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Koe-eläimet elävät tutkimuslaitoksissa, suljetuissa tiloissa, salassa ihmisten katseilta.

Useat suomalaiset eivät ehkä tiedäkään, että maamme yleisimmät koe-eläimet ovat hiiret, kalat ja rotat. Tai että vuosittain Suomessa suoritetaan 102 575 eläimiin kohdistuvaa toimenpidettä, joita tehdään tutkimus- tai opetustarkoituksessa.

Eläinkokeet Suomessa toimii keskustelunavauksena eläinkokeiden käytänteisiin ja niiden eettisiin kysymyksiin. Se tarjoaa kattavan, helppotajuisen ja asiapohjaltaan vankan tietopaketin koe-eläinten käytöstä, eläinkokeita koskevasta lainsäädännöstä ja niiden vaihtoehdoista. Ajankohtainen teos tarkastelee myös koe-eläinten elämää tutkimuslaitoksissa ja toimenpiteitä, joihin ne tutkimuksissa joutuvat.

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun kirjailijat William Russell ja Rex Burch esittivät 3R:n periaatteet, joiden avulla eläimille koituisi mahdollisimman vähän kärsimystä testeissä. Eläinkokeet Suomessa ilmestyy juhlistamaan näiden periaatteiden merkkivuotta.

Kirjaa on ollut tekemässä suuri joukko alansa asiantuntijoita ja Juliana von Wendtin säätiön vaikuttajia. FM, VTM Paula Hirsjärvi on entinen koe-eläinbiologi, nykyisin filosofi ja tietokirjailija. FT Marianna Norring työskentelee eläinten käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tutkijana ja MMK Laura Uotila toimii eläinsuojeluasiantuntijana Animaliassa. Useat työryhmän jäsenet ovat toimineet pitkään eläinkoelupahakemuksia käsittelevän Hankelupalautakunnan jäseninä.

Kirjaa voi tilata Into kustantajalta tai Animaliasta.

Vuoden 2019 apuraha eläinkokeita korvaavan verisuonimallin jatkokehitykseen

Vuoden 2019 apuraha eläinkokeita korvaavan verisuonimallin jatkokehitykseen

Juliana von Wendtin säätiön apurahan sai FM väitöskirjatutkija Veera Hautanen vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMista, Tampereen yliopistosta. Apuraha myönnettiin eläinkokeita korvaavan verisuonimallin muokkaamiseen sellaiseksi, että se soveltuu ennustamaan syöpäriskiä.

Perimälle myrkyttömät karsinogeenit aiheuttavat syöpää esimerkiksi lisäämällä verisuonitusta. Verisuonituksen kehittyminen on avaintekijä syövän synnyssä, sillä se mahdollistaa ravinteiden kulkeutumisen syöpäkasvaimeen ja edistää etäpesäkkeiden muodostumista. Monet käytössä olevat syöpälääkkeet estävätkin verisuonten syntyä.

Kaikkien kemikaalien syöpäriskiä on tärkeää selvittää. Syöpää aiheuttavien aineiden riskin arviointiin on tällä hetkellä käytössä kaksivuotinen rotilla tehtävä eläinkoe, mutta tämä koe ei välttämättä ennusta riskiä ihmisessä. Eläimettömän testin kehitys on tärkeää, jotta saadaan tarkempaa tietoa syöpäriskistä ja voidaan välttää aikaa vievä eläinkoe.

FICAM vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille kehittää ihmissolupohjaisia solu- ja kudosmalleja korvaamaan eläinkokeita ja käytettäväksi myrkyllisyyden tutkimisessa, lääkekehityksessä ja biolääketieteellisessä tutkimuksessa. FICAM on kehittänyt ja validoinut ihmissolupohjaisen verisuonimallin, jota käyttäen voidaan selvittää estääkö tutkittava kemikaali verisuonten syntymistä. Tällä testillä voidaan kuvata sikiöaikaisen verisuonen syntymisen estymistä. TyössHautanen_Veeraä pyritään jatkokehittämään malli, joka mittaa kemikaalien aikaansaamaa verisuonten syntyä. Mallilla voisi tulevaisuudessa mitata kemikaalien haitallisuutta, joka ei välity genomin kautta ja korvata osaltaan rotilla tehtävää karsinogeenisyyskoetta. Työ käynnistää verisuonimallin kehittämisen ei-genotoksisen syöpävaarallisuuden eläinkokeetonta arvioimista varten.

 

Lisätietoja:
FM Veera Hautanen, FICAM veera.hautanen@tuni.fi
Marianna Norring, Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja p. 050 3246923

Vuoden 2018 apuraha eläinkokeita syöpälääkkeiden kehityksessä korvaavalle testille

Apurahaa eläinkokeita syöpälääkkeiden kehityksessä korvaavalle testille

Juliana von Wendtin säätiö myönsi vuosittaisen vaihtoehtomenetelmien apurahansa syöpätautien tutkimukseen soveltuvan solumallin kehittämiseen.

Apuraha myönnettiin FM tutkija Outi Huttalalle, joka työskentelee Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa toimivassa vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMissa.

Uusia syöpälääkkeitä tutkittaessa käytetään yleisesti eläinkokeita, joissa esimerkiksi hiiriin saatetaan istuttaa ihmisen syöpäsoluja kasvaimia muodostamaan. Kuitenkaan hiiren elimistö ei vastaa ihmistä ja siksi hiirillä saadut hoitotulokset voivat olla harhaanjohtavia. Kaikista tutkituista lääkeaine-ehdokkaista huomattava osa on osoittautunut haitallisiksi tai tehottomiksi eläinkokeissa. Lisäksi osa ihmisille tehokkaista lääkekandidaateista voi jäädä löytämättä eläinkokeissa, jolloin niistä ei koskaan saada hyötyä potilaille. Siksi on tärkeää pystyä tarkemmin valitsemaan lupaavimmat lääkeaine-ehdokkaat ilman eläinkokeita.

Nyt kehitettävässä mallissa syöpäsoluviljelmään yhdistetään ihmissoluista tehty verisuonitus, jolloin solujen välinen vuorovaikutus saadaan vastaamaan ihmiselimistöä. Perinteisesti solumallien solut viljellään suoraan muovin päällä, jolloin ongelmana on ollut, että ne eivät saa luonnollisia signaaleja kasvualustastaan. Hankkeessa luodaan syöpäkudosta mallintava yhdistelmäviljelmä, jonka ominaisuuksia vertaillaan ihmiskudokseen, jotta kudosmalli soveltuisi ihmisen lääkevaikutusten tutkimiseen. Tulevaisuudessa malliin on helppo yhdistää myös FICAMissa kehitteillä oleva maksan toimintaa jäljittelevä solumalli, jolloin voitaisiin samalla kertaa arvioida myös lääkeaineiden myrkkyvaikutuksia. Osana hanketta Huttala osallistuu kudosteknologia alan TERMIS-kongressiin, Kiotossa, Japanissa. Huttalan tutkimusta tuettiin 14 000 eurolla.

Vuoden 2017 apuraha epilepsiatutkimuksen solumallin kehittelyyn

Vuoden 2017 apuraha epilepsiatutkimuksen solumallin kehittelyyn

Apurahaa eläinkokeiden vaihtoehdoille epilepsiatutkimukseen ja yliopisto-opetukseen

Juliana von Wendtin säätiö myönsi apurahaa epilepsian tutkimukseen soveltuvan solumallin kehittämiseen ja eläinlääketieteen opetuseläinkokeiden korvaamiseen.

Apuraha epilepsian mallintamiseen myönnettiin tamperelaisen BioMediTech-instituutin tutkijatohtori Anssi Pelkoselle. Pelkosen tavoitteena on ihmisen kantasoluja ja sähköfysiologian mittaustekniikkaa hyödyntämällä tutkia toiminnallisia hermoverkkoja. Aivojen erilaisista solutyypeistä muodostettua viljelmää voidaan stimuloida lääkeaineilla (esimerkiksi GABA-estäjä bikukulliinilla) ja tämän jälkeen mitata hermosolujen sähköistä aktiivisuutta, joka kuvastaa epileptistä kohtausta.

Epileptisten kohtausten aiheuttaminen on koe-eläimille tuskallista ja niiden elämänlaatua heikentävää. Eläinkokeissa jyrsijöiden aivoja voidaan vahingoittaa kemiallisilla tai mekaanisilla menetelmillä, jotta hiiret tai rotat saisivat epileptisiä kohtauksia. Epilepsiaan liittyviä eläinkokeita tehdään Suomessakin. On selvää, että epilepsian tutkimiseen tarvitaan parempia, eläinvapaita malleja, jotka kuvaavat ihmisen aivojen toimintaa tarkemmin ja mahdollistavat tehokkaamman lääkekehityksen. Onnistuessaan Pelkosen hanke mahdollistaa epileptisen aktiivisuuden mallintamisen entistä paremmin ihmisperäisillä soluilla, mikä vähentää koe-eläinten tarvetta epilepsialääkkeiden seulonnassa ja testauksessa, sekä myös muussa hermoverkkojen tutkimuksessa.

Professori Mari Heinonen sai apurahan kliinisen eläinlääketieteen opetuseläinkokeiden vähentämiseen tähtäävän luonnollisenkokoisen sikanuken hankintaan. Sikamallin avulla tulevat eläinlääkärit voivat harjoitella kliinisen tutkimuksen tekemistä ja verinäytteen ottoa ennen elävien eläinten tutkimuksia. Vaikka lainsäädäntö kieltää eläinkokeiden tekemisen, jos korvaava menetelmä on olemassa, ei ole itsestään selvää, että oppilaitoksilla ja yliopistoilla olisi riittävät varat opetusmateriaalin hankintaan. Heinosen tavoitteena on kerätä yliopiston ulkopuolinen rahoitus yli 30 000 euron hintaiseen sikamalliin. Malli on kestävä ja sitä voidaan hyödyntää opetuksessa pitkälle tulevaisuuteen. Sikamallin hankintaa tuettiin 2 000 eurolla ja epilepsiamallia 13 000 eurolla.

sikamalli2017

Vuoden 2016 Eläinten avuksi apurahat

Vuoden 2016 Eläinten avuksi apurahat

Maatalouden eläinten auttamiseksi suunnattu apuraha myönnettiin hyvinvointisikalan suunnittelutyöhön ja vasikoiden nupoutuskivun hoitotutkimukseen.

Eläinlääkäri Jaana Pehkosen ryhmälle myönnettiin 1400 euron tuki Tanskan hyvinvointisikaloihin suuntautuvalle opintomatkalle. Sikalan rakentaminen on kallista ja tuotannon tulevaisuus epävarmaa, erityisesti jos sikalan toimintaa halutaan suunnitella hyvinvointikylki edellä. Pehkosen ja sikatuottajan ryhmän tarkoituksena on matkustaa Tanskaan hakemaan oppia ja ideoita ainutlaatuisen hyvinvointisikalansa suunnittelemiseksi. Tavoitteena on löytää toimivat ratkaisut sikojen ulkoiluun ja onnistua vastaamaan niiden lajityypillisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin.

Nupoutus on yleinen toimenpide, joka ilman asianmukaista kivunlievitystä aiheuttaa vasikoille voimakasta kipua. Nupoutus tarkoittaa pikkuvasikoiden sarvenaiheiden tuhoamista niin, ettei lehmälle kasva aikuisena sarvia. Eläinlääketieteen tohtori Ann-Helena Hokkanen ja eläinlääkäri Kati Salla saivat 4000 euron apurahan nupoutuskipututkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, voisiko meloksikaami-kipulääkettä antaa turvallisesti vasikoille nupoutuskivun jälkihoitoon. Lääke olisi helppo antaa suun kautta vasikoille ja sitä voitaisiin annostella, kunnes kaikki kivut olisivat poissa.