Module Border
 
© JvWS 2004
jvws@jvws.org
 

Vuoden 2006 apurahat vaihtoehdoille

Hermostolle ja hormoneille haitallisten kemikaalien sekä rintasyövän tutkimus edistyy ilman eläinkokeita - Juliana von Wendtin Säätiöltä 2000 euron apuraha kolmelle tutkijalle:

Helsingin Biomedicumin syöväntutkimuslaboratoriossa väitöstyötään tekevä Johanna Partanen selvittää, millaisten molekyylimekanismien kautta geenit aiheuttavat rintasyövän kehittymistä. Tutkimusta varten on kehitetty uudenlainen kolmiulotteinen soluviljelymalli, jossa käytetään ihmisen rintaepiteelikudoksesta kehitettyjä pysyviä solulinjoja. Malli soveltuu yksinkertaisia solumalleja ja eläinkokeita paremmin biokemiallisten kokeiden tekemiseen ja geenien sekä lääkeaineiden vaikutuksen selvittämiseen. Mallilla voidaankin korvata erityisesti muuntogeenisten eläinten käyttöä sekä rintasyöpätutkimuksessa usein käytettyä menetelmää, jossa naarashiirten rintakudosta poistetaan nisän alta ja istutetaan alueelle kasvainsoluja. 

Tampereen yliopiston solutututkimuskeskuksen tutkija Marika Mannerström kehittää väitöstutkimuksessaan ihmissolutestiä kemikaalien hermomyrkyllisyyden arviointiin niissä tapauksissa, joissa kemikaali muuttuu maksan toiminnan takia hermostolle haitallisemmaksi.  Maksan hajotustyön tuloksena haitaton aine voi muuttua hyvin vaaralliseksi ja toisaalta monet yhdisteet ovat haitallisia juuri hermomyrkyllisyytensä vuoksi. Täten aineenvaihdunnasta riippuvaisen myrkyllisyyden arviointiin on tärkeää kehittää luotettavia solutestejä, joilla vaaralliset kemikaalit tunnistetaan jo varhaisvaiheessa. Ihmisen ja eläinten maksasoluissa on suuria eroja, joten tutkimustyössä pyritään kokonaan eroon eläinten käytöstä siirtymällä käyttämään muun muassa leikkauksista ylijäävää ihmisen maksakudosta.

Åbo Akademin ja Turun yliopiston Biocityssä ekotoksikologista tutkimusta tekevä Inga Christianson-Heiska selvittää väitöskirjatyössään solulinjojen soveltuvuutta hormonitoimintaa häiritsevien aineiden testaukseen.  Solulinjat ovat peräisin seeprakalan ja kirjolohen maksasoluista. Niillä tutkitaan kemikaalien estrogeenistä, "naisistavaa" vaikutusta, jonka ihmisellä on arveltu mm. vähentäneen sperman siittiömääriä. Hormonihäiritsijöitä pidetään suurena huolenaiheena ympäristössämme, mutta standardoidut testausmenetelmät niiden tunnistamiseen puuttuvat. Äskettäin EU:n vaihtoehtokeskus ECVAM hyväksyi vaihtoehtoisen menetelmän, joka suuresti vähentää kalojen käyttöä akuutin myrkyllisyyden testeissä. Kaloja käytetään kuitenkin edelleen paljon ympäristömyrkyllisten aineiden testaukseen, joten kaikenlaiset solutestit ovat tervetulleita korvaamaan elävillä kaloilla tehtäviä kokeita sekä vähentämään käytettyjen eläinten määrää. Solutestit ovat kustannustehokkaita ja niillä saadaan paljon arvokasta tietoa aineiden vaikutuksesta ja myrkyllisyyden mekanismeista solutasolla.  

   Login